Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi, että Suomella on mahdollisuus tehdä vihreästä siirtymästä todellinen teollinen menestystarina ja hyvinvoinnin luoja.
”Suomella on tuhannen taalan paikka luoda uutta teollisuutta, jolla ratkotaan maailman päästöongelmia”, Ruusunen kirjoittaa blogissaan.
Ruususen mukaan Suomen akkuteollisuudella ja puhtaalla teräksellä on iso vientipotentiaali.
Lisäksi vihreästä vedystä tehdyt jalosteet kuten synteettiset polttoaineet meri- ja lentoliikenteeseen sekä fossiilittomat lannoitteet ovat kasvavaa teollisuutta, jolla riittää kysyntää.
Useat Suomen teollisuussektorit ovat työstäneet omia vetytiekarttoja. Vetytiekartassa tunnistettiin Suomen mahdollisuuksia erityisesti synteettisten polttoaineiden tuotanto, vedyn kustannustehokas ja vähähiilinen tuotanto, vähähiilisen teräksen tuotanto sekä teollisuutemme logistiikkakustannusten alentaminen. Lisäksi erilaiset poikkiteolliset kokonaisvaltaiset energian kiertotalousratkaisut nähtiin vahvuuksiksemme.
Tämä uudenlainen teollistuminen tarvitsee kuitenkin Ruususen mukaan hurjan määrän lisää sähköä.
”Fingridin arvion mukaan teollisuuden investointien tuloksena Suomen sähkönkulutus voi kasvaa tällä vuosikymmenellä jopa 50 prosenttia.”
Mikä tahansa sähkö ei kuitenkaan kelpaa. Tulevaisuudessa sähkön pitää olla päästötöntä, edullista ja varmaa, Ruusunen kertoo. Tällaista sähköä Suomesta löytyy.
Suomella on Ruususen mukaan mahdollisuus tehdä vihreästä siirtymästä todellinen teollinen menestystarina ja hyvinvoinnin luoja.
”Sähköistämisessä kilpailuetumme perustuu monipuoliseen, puhtaaseen ja tehokkaaseen sähköntuotantoon. Tämän vuosikymmenen aikana sähkön tuotannon merkittävä kasvu voidaan toteuttaa kilpailukyvyltään erinomaisella maatuulivoimalla – yhdellä edullisimmista uusiutuvista energialähteistä. Sitä on tulossa ja paljon, jos sähkön kysyntää vain riittää.”
Paletti on Ruususen mukaan valmis, kun kilpailukykyiseen tuotantoon yhdistetään vahvat sähköverkot, jotka kuljettavat sähkön luotettavasti tuotannosta kulutukseen.
”Luotettavat sähköverkot ovatkin nykymaailmassa yksi tärkeimmistä kansallisista kilpailukykytekijöistä vihreän siirtymän teollisissa hankkeissa.”
