Aiemmin käytetyt inflaatiomallit eivät välttämättä enää toimi jatkossa.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde puhui perjantaina keskuspankkien vuotuisessa Kansas Cityn aluekeskuspankin sponsoroimassa The Jackson Hole Economic Policy Symposium -tapahtumassa.
Lagarde linjasi kolme pandemian alkamisen jälkeen tapahtunutta merkittävää muutosta taloudessa.
Ensimmäisenä hän nosti työmarkkinan tilanteen. Se on kireä länsimaissa verrattuna historiaan. Se ei johdu vain vahvasta työvoiman kysynnästä. Joissakin maissa työvoiman osallistumisaste ei ole palautunut samalla tasolle kuin se oli ennen pandemiaa. Euroalueen työmarkkinoiden tilanne on vahva, mutta tehdyt työtunnit ovat keskimääräistä matalammalla tasolla.
Pandemia nopeutti työelämän digitalisaatiota. Se on todennäköisesti vaikuttanut työvoiman tarjontaan. Etätyön määrä on kasvanut ja tarjonta on aiempaa joustavampaa.
Lisäksi generatiivisen tekoälyn vallankumouksella tulee olemaan vaikutuksia työmarkkinoihin. Euroopan keskuspankin tutkimuksen mukaan suurimpaan osaan Euroopan valtioista on syntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana työpaikkoja aloille, jotka hyödyntävät tavalla tai toisella tekoälyä. Se on hyvä asia Euroopan työmarkkinoiden kannalta.
Toisena merkittävänä muutoksena Euroopan keskuspankin pääjohtaja mainitsi energiamurroksen, joka liittyy läheisesti ilmastonmuutokseen. Energiamurros on vaikuttanut erityisesti Eurooppaan, mutta lisäksi tiettyjen energiatoimittajien vetäytymisellä on ollut maailmanlaajuisia seurauksia.
Energiamurros on näkynyt öljysektorin toiminnassa. Yhdysvaltojen liuskeöljysektorin kasvu on hidastumassa ja tuotantoinvestointien suunta on ollut alaspäin. Lisäksi OPEC-maiden on aiempaa vaikeampi saavuttaa tuotantotavoitteita.
Lagarde kertoi, että pyrkimys siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin kasvaa kaikkialla energian huoltovarmuuden ja ilmastonmuutosasioiden myötä. EU:n tavoite on saavuttaa yli 40 prosentin osuus uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvaltojen tavoite on, että suurin osa sähköntuotannosta olisi aurinko- tai tuulivoimaa vuoteen 2050 mennessä.
Lagarde kertoi myös globaalin kaupan tilanteesta. Maailmankauppa on jakautumassa kilpaileviin osapuoliin. Se näkyy protektionismin kasvuna, kun muun muassa toimitusketjuihin tehdään muutoksia uusien strategisten tavoitteiden perusteella. Kaupparajoitteiden määrä on yli kymmenkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Se ei ole vielä johtanut lokalisaatioon, mutta on todisteiden valossa menossa siihen suuntaan.
Aiemmin käytetyt inflaatiomallit eivät enää ehkä toimi tulevaisuudessa
Pandemian ja energiamurroksen aiheuttamat muutokset ovat Lagarden mukaan syitä korkeaan inflaation viimeisen kahden vuoden aikana. Keskuspankit ovat vastanneet korkeaan inflaation kiristämällä rahapolitiikkaa. Edistystä on tapahtunut, mutta inflaatiotaistelua ei ole vielä voitettu.
Kokonaistarjonta on ollut rajoitetumpaa ja lisäksi kysyntä on kohdistunut toimialoille, joissa on ollut pulaa kapasiteetista. Toistaiseksi on aikaista sanoa, ovatko useat muutokset tilapäisiä vai pysyvämpiä. Monissa tapauksissa vaikutukset ovat osoittautuneet sitkeämmiksi kuin Euroopan keskuspankki arvioi alun perin.
Lagarde kertoi, että ennen pandemiaa talouden arvioitiin kehittyvän vakaasti potentiaalisen tuotannon perusteella ja suhdannevaihteluiden johtuvan yksityisen kysynnän muutoksista. Kyseinen malli ei ehkä enää toimi jatkossa, vaan tarjontapuolen tekijät korostuvat muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi.
Taloudessa on todennäköisesti odotettavissa aiempaa enemmän tarjontapuolen shokkeja energiamurroksen vuoksi. Shokkien todennäköisyyttä kasvattaa öljyn ja maakaasun matala hintajousto sekä uusiutuvien energiamuotojen tarjonnan mahdolliset keskeytykset ja varastoinnin haasteet.
Yritysten uudelleensijoittuminen ja toimintojen siirtäminen ennakoivat haasteita tarjontaketjuissa. Jos kauppasota kärjistyy, niin ongelmia voi olla edessä varsinkin, jos yritysten kotimaista tarjontaa ei ole lisätty ajoissa. Euroopan keskuspankin arvion mukaan reaalinen tuonti saattaisi laskea jopa 30 prosenttia, jos geopolitiikan tilanne johtaa maailmankaupan pirstaloitumiseen.
Miten Euroopan keskuspankki aikoo varautua muutoksiin?
Lagarde nostaa kolme tärkeätä elementtiä, joilla rahapolitiikka pidetään vahvana nykytilanteessa. Ne ovat selkeys, joustavuus ja nöyryys.
Selkeydellä hän viittaa siihen, että keskuspankin tulee asettaa selkeät tavoitteet ja sitoutua niihin horjumattomasti. Selkeys on tärkeää, kun EKP asemoituu asianmukaisesti käynnissä olevaan siirtymään. Keskuspankilla on oltava varmuus siitä, että hintavakaus on investointiystävällisen ympäristön peruspilari.
Rahapolitiikkaan ei tulisi liittyä liikaa epävarmuuksia. Inflaatio-odotusten tulisi pysyä ankkuroituna, vaikka tavoitteissa olisi lyhyen aikavälin poikkeamia. EKP:n tavoite on edelleen kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä.
Euroopan keskuspankin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin myös joustavuutta. Tarkemmin sanoen se tarkoittaa sitä, että EKP ei voi luottaa vain historiallisella datalla rakennettuihin malleihin, vaan se yrittää myös hienosäätää niitä ennusteilla. Lagarden mukaan keskuspankin tulisi välttää sitä, että se keskittyy liikaa nykyiseen dataan tai katsoo peruutuspeiliin.
Lagarde arvioi, että Euroopan keskuspankin on huomioitava inflaatiotilanteen monimutkaisuus ja suojauduttava sitä vastaan. Käytännössä se tarkoittaa, että EKP:n päätökset tulisivat perustua inflaationäkymiin, inflaation dynamiikkaan ja rahapolitiikan muutosten vahvuuteen.
Kolmantena elementtinä Lagarde nostaa nöyryyden. Se tarkoittaa, että EKP:n tulee tietää rajansa ja mahdollisuutensa. Hänen mukaansa tulevaisuudesta on kerrottava tavalla, joka kuvastaa paremmin epävarmaa tilannetta.
