Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut ohjauskorkoja 10 kertaa peräkkäin. Vihdoinkin lokakuussa EKP päätti pysäyttää korkojen nostot, kun inflaation on rauhoittunut. EKP ei kuitenkaan ole antanut viitteitä siitä, että se olisi vielä valmis koronlaskuihin. Kaikki riippuu keskuspankin mukaan inflaatiokehityksestä.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,5 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,0 prosenttia.
EKP päättää ohjauskorkojen avulla siitä, miten paljon pankkien pitää maksaa korkoa saadakseen rahaa lainaan keskuspankilta ja kuinka paljon keskuspankki maksaa korkoa niiden yön yli ‑talletuksille.
Ohjauskorkojen muuttuminen vaikuttaa siksi esimerkiksi pankkien myöntämien asuntolainojen, markkinarahoituksen, pankkitalletusten ja erilaisten sijoitusten korkoihin kaikkialla taloudessa.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo pankin tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa, että asuntovelallisten ja asunnonostajien näkökulmasta keskuspankin viestin välitön vaikutus asuntokauppaan on ennen kaikkea psykologinen.
Keskinen näkee ensi vuonna jo kevenevän rahapolitiikan ympäristön.
”Keskuspankin talletuskorko tulee odotusten mukaan pysymään euroalueen historian korkeimmalla tasollaan vielä ensi vuoden puolella, mutta ohjauskorkoja tullaan todennäköisesti laskemaan ensi vuoden aikana”, hän ennustaa.
Mitä nopeammin keskuspankki laskee ohjauskorkoja, sen parempi taantuman kourissa kärvistelevälle Suomelle, jossa inflaatio-ongelmaa ei käytännössä enää ole. Suomen yhdenmukaistettu inflaatio putosi ennakkotiedon mukaan marraskuussa jo 0,7 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten oli peräti 9,1 prosenttia, Keskinen muistuttaa.
Markkinoilla odotetaan inflaation jatkavan laskuaan. Nämä odotukset heijastuvat markkinakorkoihin, kun 12 kuukauden euriborkorko on painunut jo kuuden kuukauden ja kolmen kuukauden vastaavan alapuolelle.
Keskisen mukaan markkinoilla uskotaan korkojen leikkaantuvan yhteensä noin prosenttiyksiköllä ensi vuoden aikana.
Useille asuntovelallisille markkinakorkojen lasku ei kuitenkaan valitettavasti tuo välitöntä helpotusta. Syy johtuu siitä, että useat lainat on sidottu pitkään korkoon.
”Vaikka pitkät korot ovat olleet laskusuunnassa ja odotukset koronlaskusta aikaistuneet laskussa olleen inflaation myötä, kokevat monet asuntovelalliset neljän prosentin euriborit omassa taloudessaan vielä ensi vuonna, kun 12 kuukauden euriborin tarkistus tulee vasta vuoden viiveellä ja lyhyet korot pysyttelevät vielä kuluvan loppuvuoden neljän prosentin tietämillä”, ekonomisti muistuttaa.
