Rakentamisen suhdannekuoppa ei oikene, koska sekä kuluttajien että sijoittajien kysyntä painottuu vanhoihin asuntoihin.
Rakentamisen suhdannekäännettä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Tilastot eivät kuitenkaan viittaa siihen, että käänne oikeampaan suuntaan olisi käsillä.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 touko-heinäkuun aikana yhteensä 7,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennushankkeita valmistui ajanjaksolla 6,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli peräti 29 prosenttia vuodentakaista vähemmän.
Vuoden 2024 touko-heinäkuun aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kuutiomäärällä mitattuna eniten Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Seitsemässä maakunnassa touko-heinäkuun aikana myönnetty kuutiomäärä ylitti vuodentakaisen lupamäärän.
Rakennushankkeita valmistui tilavuudeltaan eniten Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Viidessä maakunnassa valmistuneiden rakennushankkeiden kuutiomäärä kasvoi vuodentakaisesta.
Koko maan tasolla rakennushankkeiden myötä valmistui touko-heinäkuun aikana 4 457 uutta asuntoa, mikä oli 57 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Maakunnista eniten asuntoja valmistui Uudellemaalle, johon valmistui 2 127 asuntoa. Valmistuneiden uusien asuntojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna vain Kymenlaakson maakunnassa.
Kysyntä painottuu vanhoihin asuntoihin, ei uudistuotantoon
Viime vuonna rakentaminen supistui historiallisen voimakkaasti, peräti 16 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna pitkä miinus lyhenee seitsemän prosenttiin, Rakennusteollisuus RT ennakoi syksyn suhdannekatsauksessaan.
Taloudessa moni rakentamiselle tärkeä tekijä on kehittynyt parempaan suuntaan. Hidastuva inflaatio ja korkojen lasku tukevat kuluttajien ostovoimaa ja investointeja.
”Valitettavasti Suomen taloudessa ei rakentamisen näkökulmasta tapahdu vielä riittävästi. Rakentamisen pitkät miinukset pienevät, mutta talouden heikko luottamus ja toiveiden varassa oleva kovempi kasvu eivät mahdollista käännettä”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Asuntokaupan toipumiselle on eväitä, mutta sekä kuluttajien että sijoittajien kysyntä painottuu vanhoihin asuntoihin. Uusien asuntojen rakentaminen on yhä monen lukon takana. Myynnissä olevien valmistuneiden uudisasuntojen varanto sulaa hitaasti, ja rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat kiristyneet.
Tänä vuonna Rakennusteollisuus RT arvioi uusien asuntojen aloitusmääräksi 17 000. Se on jopa hieman vähemmän kuin viimevuotinen, romahdusta seurannut taso, vaikka valtion tukema asuntotuotanto on nostettu ylös suhdannekuoppaa tasaamaan.
Asuntorakentamisen volyymi putoaa kahden peräkkäisen vuoden aikana yhteensä 60 prosenttiyksikköä.
”Ensi vuodeksi odotamme vain vaisua kasvua, koska tuettu ARA-tuotanto on puolittumassa ilman, että vapaarahoitteinen asuntorakentaminen toipuu merkittävästi. Kapula putoaa eikä vaihto valtion tukemalta tuotannolta markkinaehtoiselle onnistu”, Jouni Vihmo toteaa.
Tuetun tuotannon pudotus osuu väärään suhdanteeseen
Voimaan on tulossa useita valtion tukemaa asuntotuotantoa vähentäviä päätöksiä. ARA-tuotannon rahoitusvaltuuden laskemisen taustalla on ollut näkemys käänteestä vapaarahoitteisessa tuotannossa, joka ei kuitenkaan ole vielä toteutumassa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo..
”Tuettu asuntotuotanto on putoamassa liian matalalle suhdanteeseen nähden. Sen valtuus pitää nostaa riittävälle tasolle vuosiksi 2025–26, ja päätökset on tehtävä ajoissa”, Randell toteaa.
Toimitilarakentaminen kärsii kiinteistömarkkinoiden alakulosta. Julkinen sektori, kuten kunnat, on pitänyt rakentamista yllä ja hyödyntänyt kustannusten rauhoittumisen ja vapaan kapasiteetin.
Korjausrakentamista on painanut uudisrakentamisen tavoin viime vuodesta lähtien korkojen ja kustannusten nopea nousu sekä kiristynyt luottopolitiikka etenkin kasvukeskusten ulkopuolella.
Korjausrakentaminen arvo supistui viime vuonna viisi prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ensi vuodeksi ennakoidaan vaatimatonta yhden prosentin kasvua.
Maa- ja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna kasvu-uralle. Valtion panostukset väyläinvestointeihin ja kunnossapitoon sekä investoinnit energiamurrokseen vauhdittavat infrasektoria.
Kokonaisuutena rakentamisen toipuminen jää lähivuosinakin hitaaksi ja tuotantomäärä kauas totutusta. Työllisyyden lasku heikkenee vielä pitkälle ensi vuoteen.
