
WTI-raakaöljyn hinta laski maanantaina 28. lokakuuta noin kuusi prosenttia, kun Israel päätti olla kohdistamatta iskuja Iranin öljyinfrastruktuuriin. Tämä päätös lievensi pelkoa energiamarkkinoiden järkkymisestä. Keskiviikkoaamuna 30. lokakuuta WTI:n joulukuussa erääntyvä futuurihinta oli noin 68 dollaria. Noteeraus on lähellä kuluvan vuoden pohjia – syyskuun 10. päivänä nähtiin 65,27 dollarin barrelihinta. Useat öljyanalyytikot odottavat hinnan pysyvän alle 70 dollarissa, jos Lähi-idän öljyvarat jätetään konfliktin ulkopuolelle.
Öljyn hinnan laskulla on sekä poliittisia että taloudellisia vaikutuksia, erityisesti Yhdysvaltojen vaalien lähestyessä. Entinen presidentti Donald Trump on todennut voivansa edelleen laskea bensiinin hintaa, vaikka asiantuntijat huomauttavat, että syksyiset kausivaihtelut eivät ole poliitikkojen hallittavissa. Samalla nykyhallinto, jota edustavat varapresidentti Kamala Harris ja presidentti Joe Biden, saattaa saada poliittista hyötyä, mikäli hintojen lasku näyttäytyy heidän ansionaan. Analyytikot kuitenkin korostavat, että hinnanlasku johtuu ennen kaikkea viilenevästä säästä ja heikkenevästä kysynnästä.
Amerikkalaisille kuluttajille öljyn hinnan lasku tuo helpotusta polttoainekustannuksiin. Bensiinin valtakunnallinen keskihinta on nyt 3,13 dollaria per gallona, mikä vastaa noin 76 sentin litrahintaa euroissa. Texasin ja Georgian kaltaisissa osavaltioissa hinta on painunut jo alle kolmen dollarin. Se tuo lisäpotkua paikallisten kulutukseen lomakauden lähestyessä. Elo- ja syyskuussa Yhdysvaltojen vähittäiskaupan myynti oli jo ennakoitua vahvempaa, osin matalampien polttoainehintojen ansiosta.
Öljy-yhtiöille hinnan lasku tuo kuitenkin mukanaan kiristyviä voittomarginaaleja. Sitä jo hinnoitellaan markkinoilla. Suurten öljy-yhtiöiden, kuten Exxon Mobilin, Chevronin ja BP:n osakkeet ovat tuottaneet miinusta viime viikkoina. Öljyalan näkymiä heikentää myös muun muassa Kiinan taloustilanne. Kiinassa öljyn kysyntä kasvaa hitaasti. Lisäksi useissa maissa käynnissä olevat uudet porausprojektit lisäävät tarjontaa, mikä voi johtaa ylikapasiteettiin.
Öljy-yhtiöiden tuloskausi alkoi vaisusti
Brittiläinen BP raportoi maanantaina 28. lokakuuta kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen. Sen osakekohtainen tulos oli 14 senttiä, joka oli lähes linjassa analyytikoiden 13 sentin konsensusennusteen kanssa. Tulos oli kuitenkin heikoin vuoden 2020 neljännen kvartaalin jälkeen. Se on heikentynyt jalostusmarginaalien laskun, kaupankäyntivoittojen pienentymisen sekä raakaöljyn hinnanlaskun vuoksi. Yhtiön oikaistu nettotulos oli 2,27 miljardia dollaria.
BP on panostanut voimakkaasti uusiutuvaan energiaan, mikä on vaikuttanut sen kannattavuuteen suhteessa kilpailijoihin. BP vahvisti osavuosikatsauksen yhteydessä suunnitelmansa jatkaa siirtymistä vihreään energiaan ja keskittyä samalla saamaan enemmän arvoa perinteisestä fossiilisten polttoaineiden liiketoiminnastaan. ”Öljyn ja kaasun osalta näemme mahdollisuuden kasvuun vuosikymmenen aikana keskittymällä arvon lisäämiseen volyymin sijaan”, kommentoi tiedotteessa yhtiön toimitusjohtaja Murray Auchincloss. ”Meillä on myös vahva usko energiasiirtymän tuomiin mahdollisuuksiin”.
BP:n omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa saatetaan joutua pienentämään ensi vuonna korkean velkaantuneisuuden ja heikkenevän kannattavuuden vuoksi. BP:n omien osakkeiden osto-ohjelma on tähdännyt volyymiltaan siihen, että sen liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä pienenisi noin 10 prosenttia vuodessa. Se on ostanut tänä vuonna omia osakkeita 1,75 miljardin dollarilla per vuosineljännes.
BP:n osakekurssi laski selvästi osavuosikatsauksen jälkeen, ja on tuottanut noin -21 prosenttia tänä vuonna. BP:n osakekurssikehitys on ollut heikkoa suhteessa sen kilpailijoihin. Myöhemmin tällä viikolla osavuosikatsauksensa raportoivien Chevronin, Exxonin ja Shellin osaketuotot ovat olleet positiivisia tänä vuonna.
Mitä öljyn hintakehitys kertoo talousnäkymistä?
Energiasektorin suosio on ymmärrettävä. Energia-alan osakkeiden näkymät ovat hyvät, jos taloussuhdanne jatkuu vankkana Yhdysvalloissa ja Kiinan taloustilanne vahvistuu finanssi- ja rahapoliittisen elvytyksen ansiosta. Niitä ei viimeaikainen heikko öljyn hintakehitys kunnolla hinnoittele.
Yhdysvaltain talouskehitys on ollut odotuksia vahvempaa viimeisen noin kahden vuoden aikana. 29. lokakuuta julkaistun Atlantan Fedin aluepankin ”GDPNow” mittarin perusteella hyvälle talouskehitykselle saadaan jatkoa myös kolmannella vuosineljänneksellä, jolle se indikoi 2,8 prosentin bruttokansantuotteen vuosikasvua.
Yhdysvaltain talousanalyysivirasto (Bureau of Economic Analysis) julkaisi keskiviikkona 30. lokakuuta ensimmäisen arvionsa kolmannen vuosineljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. Sen mukaan bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Ekonomistien konsensusennuste oli 3,0 prosenttia.
Odotettua paremmat makrotalouden tilastot yhdessä Fedin 50 korkopisteen ohjauskoron laskun kanssa ovat tukeneet valtionlainojen tuottokehitystä viime viikkoina. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto on noin 4,2 prosenttia. Syyskuun lopussa tuotto oli noin 3,8 prosenttia.
Inflaatio-odotukset ovat olleet jälleen nousussa. Trumpin vaalivoiton todennäköisyyden kasvu on lisännyt odotuksia suuremmasta liittovaltion budjetin alijäämästä ja tuontitulleista.
Siispä raakaöljyn viime viikkojen heikko kehitys on johtunut muista tekijöistä kuin Yhdysvaltain taloudesta, joskin hintakehityksen näkökulmasta negatiivista on ollut vahvistuva dollari suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin.



