
Kiinalainen tekoäly-yhtiö DeepSeek ravistelee tekoälymarkkinoita sen julkaistua kilpailukykyisen tekoälymallin, joka näyttää kyseenalaistavan amerikkalaisten teknojättien tähtitieteelliset tekoälypanostukset. Kohua DeepSeekin ympärillä aiheuttavat erityisesti raportit, joiden mukaan DeepSeekin kehittämä DeepSeek R1 -tekoälymalli lupaa kilpailla suorituskyvyssä ja laadussa OpenAI:n edistyneimmän o1:n kielimallin kanssa, mutta monin verroin alhaisemmilla käyttökustannuksilla.
DeepSeekin tekoälyjulistus herättää epäilyn, että tekoälyinfraan on Yhdysvalloissa panostettu tehottomasti, liikaa ja turhaan.
Nyt jotkut analyytikot pelkäävätkin, että tällaiset edistysaskeleet voivat syödä datakeskusten rakentamiseen liittyvää kysyntää, joka pienentäisi esimerkiksi kehittyneitä grafiikkasuorittimia valmistavan Nvidian katteita.
Asilo Asset Management -sijoitusyhtiössä ei tilannetta nähdä yhtä mustavalkoisena. Yhtiön mukaan laskentatehon kasvattamisen tarve ei ole häviämässä yhtään mihinkään.
Asilon salkunhoitaja Henri Blomster ei usko, että Nvidian tai muiden amerikkalaisten tekoälyinfraa toimittavien asema on loppujen lopuksi uhattuna DeepSeekin vuoksi.
”Jos kyseessä olisi tilanne missä kiinalainen pystyy tuottamaan pöydän yhdellä eurolla, kun amerikkalaisten tuotantokustannus olisi yhdeksän euroa, niin totta kai pöytätehtaita valmistavat amerikkalaisyritykset olisivat pulassa. Nyt ei kuitenkaan ole kyse pöydistä, vaan kilpajuoksusta supertekoälyä kohti. Kaikki lisäteho tullaan käyttämään entistä paremman tekoälyn rakentamiseksi”, Blomster kertoo.
Sijoitusyhtiö on tullut tunnetuksi Asilo Argo -rahastostaan, joka keskittää sijoittamansa varat maailmanlaajuisesti kategoriansa potentiaalisiin voittajayrityksiin. Rahaston filosofiaan kuuluu asioiden tarkastelu useista eri kulmista. Rahasto sijoittaa vain harvoihin kohteisiin, jotta sillä on riittävästi resursseja ymmärtää sijoituskohteensa syvällisemmin.
Asilo ei pyri vain ymmärtämään osakesalkkunsa yrityksiä, vaan se pyrkii myös ymmärtämään ympärillä tapahtuvan teknologisen murroksen luonnetta. Vuonna 2024 Asilo Argo -rahasto tuotti yli 80 prosenttia.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu superälystä
Blomsterin mukaan amerikkalaiset teknojätit ovat saaneet toimia tähän asti rauhassa ilman merkittävää kilpailua omalla alallaan. Tekoälyteknologia murtaa asetelmia ja asettaa jätit kilpailemaan keskenään.
”Yksittäisten yhtiöiden asema oman kukkulansa kuninkaana on uhattuna”, Blomster toteaa.
Blomster kertoo, että tekoälyn kehitystä ohjaa kolme tekijää: fyysinen laskenta, algoritminen tehokkuus ja rajoitusten poistaminen. DeepSeek on osoittanut kyntensä lähinnä algoritmisessa tehokkuudessa, kun taas Nvidia tuo tekoälyn kehittämiseen fyysisen laskennan edut.
Tekoälyn kehitys on niin nopeaa, että jo lähivuosina tekoäly saattaa kehittyä yleiseksi tekoälyksi. Tämän yleisen tekoälyn kautta on mahdollista saavuttaa supertekoäly.
Yleinen tekoäly (AGI, Artificial General Intelligence) tarkoittaa tekoälyä, joka pystyy suorittamaan mitä tahansa älyllisiä tehtäviä samalla tavalla kuin ihminen. Yleinen tekoäly pystyisi oppimaan, soveltamaan tietoa ja ratkaisemaan ongelmia laaja-alaisesti eri konteksteissa ilman ennalta määrättyä rajoitusta. Supertekoäly (ASI, Artificial Superintelligence) on puolestaan tekoälyn muoto, joka ylittää merkittävästi älykkäimpienkin ihmisten älykkyyden kaikilla kognitiivisilla alueilla.
Blomsterin mukaan Kiina ja Yhdysvallat pyrkivät molemmat mahdollisimman nopeasti saavuttamaan yleisen tekoälyn tekoälyn kehittämisessä. Kyse on geopolitiikasta – supervaltojen valtataistelusta ja jopa olemassaolon edellytyksistä.
”Kun tekoäly on Nobel-voittajaa fiksumpi, kaikki teknologinen kehitys menee entistä lujempaa eteenpäin. Kaikki teknologinen kehitys sisältää myös sotilasteknologiaa. Siten tekoälyn kehitys sisältää maille eksistentiaalisen uhan”, Blomster selittää.
Yhdysvallat ei siten halua missään nimessä hävitä Kiinalle kisaa supertekoälyn kehittämisessä, koska silloin se jäisi jälkeen myös sotilasteknisesti.
Kaikki keinot käyttöön tekoälykilvassa, jossa geopoliittiset panokset ovat järkälemäiset
Jos Yhdysvaltojen on siis mahdollisimman nopeasti onnistuttava saavuttamaan supertekoäly, mitä se tekee? Vastaus on yksinkertainen: Yhdysvallat laittaa maksimaaliset panokset tekoälyn kehittämiseen. Tämä tarkoittaa silloin myös sitä, että Yhdysvallat ei panosta vain tekoälyn algoritmin kehittämiseen, vaan myös fyysiseen laskentaan.
Tekoälyn kehittymisellä on siis suurvaltojen kannalta strategiset seuraukset.
”Koska Yhdysvallat haluaa päästä superälyyn mahdollisimman nopeasti, se haluaa käyttää kaikkia keinoja päämäärään päästäkseen”, Blomster toteaa.
Silloin johtopäätös on, että fyysiselle laskennalle ja kehittyneille grafiikkasuorittimille on jatkossakin kysyntää.
”Jos tavoitteena on päästä yleistekoälyyn ja supertekoälyyn, ei Yhdysvaltojen kannata antaa periksi, koska maali saattaa olla jo lähivuosina. Kovin vaikea nähdä, että Yhdysvallat lopettaisi tilaamasta datakeskuksia tai Nvidialta siruja”, Blomster järkeilee.
Nvidian liiketoiminta on hyvin ennustettavaa ja liiketoiminta skaalautuvaa, minkä vuoksi Yhdysvallat näkee sen ratkaisuille arvoa.
Siinä missä Nvidia tarjoaa jatkossakin keinot tekoälyn fyysisen laskennan kehittämiselle, OpenAI puolestaan tarjoaa laboratoriot algoritmisen tehokkuuden kasvattamiseen.
Blomster uskoo myös, että Yhdysvaltojen laboratoriot todennäköisesti tutkivat DeepSeekin R1 -kielimallin tarjoamia teknologisia läpimurtoja. Jos ne katsotaan hyödyllisiksi, Yhdysvalloissa otetaan ne käyttöön. Se johtaa tehokkaampaan laskentatehoon sekä kielimallien koulutuksessa että päättelyssä.
Yhdysvallat pystyy siis soveltamaan tätä DeepSeekin tehokkuutta ja yhdistämään sen valtavaan GPU-sirujen saatavuuteen. Kiina sen sijaan kohtaa rajoituksia laskentatehon saatavuudessa. Siksi Asilossa uskotaan, että tekoälyn skaalauslait säilyvät DeepSeek R1:n läpimurron jälkeenkin.
Yhdysvallat ei jätä yhtäkään kiveä kääntämättä, kun se kilpailee tekoälyn herruudesta Kiinaa vastaan. Silloin DeepSeekin kustannustehokkuus ei riitä, tarvitaan myös Nvidian tarjoamia tehokkaimpia tekoälysiruja.