Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuonna 2024 koko maassa 3,3 prosenttia edellisestä vuodesta.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Vantaalla pudotus oli suurinta, 5,7 prosenttia. Vähiten hinnat laskivat Oulussa, 1,4 prosenttia, ja Espoossa, 2,4 prosenttia. Helsingissä hinnat laskivat 4,5 prosenttia.
Loppuvuonna osakeasuntojen hintojen lasku oli maltillista. Joulukuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat koko maassa enää 0,6 prosenttia alempana kuin vuotta aiemmin. Edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat nousivat 1,4 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat olivat joulukuussa vielä 0,2 prosenttia vuoden takaisen tason alapuolella, mutta nousivat edelliskuusta 0,8 prosenttia.
”Kokonaisuutena vuonna 2024 vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui, erityisesti loppuvuodesta. Kauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kolmannes vähemmän kuin vuonna 2021 ja vuoteen 2020 verrattuna noin 20 prosenttia vähemmän”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö.
Väestönkasvu ja laskevat korot piristävät asuntomarkkinoita suurissa kaupungeissa
Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä, kommentoi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita asuntomarkkinatilastoja.
Kaikissa suurissa kaupungeissa Oulua lukuun ottamatta hinnat nousivat joulukuussa edelliskuusta. Holapan mukaan Espoossa voidaan nähdä jopa varovaista kasvutrendiä.
”Näyttää siltä, että väestönkasvu ja korkojen lasku alkavat vetää suuria kaupunkeja ylös kuopasta. Työttömyys on kuitenkin yhä korkealla tasolla ja talouden kehitys on epävarmaa, mikä lisää kuluttajien epävarmuutta ja hillitsee asuntojen ostoaikomuksia. Tämän vuoksi liialliseen optimismiin ei pidä langeta”, sanoo Holappa.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin joulukuussa 16 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin, mutta tästä ei juuri voi tehdä päätelmiä markkinoiden liikkeistä, koska 2023 joulukuun tilanteeseen vaikutti varainsiirtoveron muutos.
Korkojen lasku todennäköistä
Euroopan keskuspankki tulee todennäköisesti koronlaskujaan. Se luo euribor-korkoihin laskupainetta.
Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen arvioi pankin viikkokatsauksessa, että EKP tulee jatkamaan koronleikkauksia ensi torstain kokouksessa 25 korkopisteellä. Siten talletuskoron uusi taso olisi 2,75 prosenttia.
Koronlasku ei olisi mikään yllätys.
”Markkina on hinnoitellut liikkeen jo täysin, joten korkopäätös ei itsessään tule aiheuttamaan merkittäviä muutoksia euriboreihin”, Ilvonen toteaa.
Danske Bank uskoo EKP:n leikkaavan korkoja jokaisessa kokouksessa aina syyskuuhun asti, jolloin talletuskoron pohja tulisi vastaan 1,50 prosentissa.
Tällöin myös euriborit laskisivat vielä selvästi kahden prosentin tason alapuolelle. Se olisi markkinoillekin jo yllätys, Ilvonen arvioi.
”Markkina odottaa kuitenkin hieman maltillisempaa leikkaustahtia, ja nykyhinnoittelun perusteella talletuskorko laskisi vain tasan 2,00 prosenttiin. Euriborien lasku katkeaisi tällöin jo 2,1 -2,2 prosentin tuntumassa.”
EKP ei julkaise kokouksessa uusia ennusteita ja poliittisen epävarmuuden myötä Christine Lagarde pitänee myös ennakoivan viestintänsä varovaisena.
Euroalueen keskeisimmät inflaatioriskit liittyvät yhä sisäsyntyiseen inflaatioon, joka syntyy palkkojen korotuspaineista.
Palataanko vuonna 2025 normaaliin asuntomarkkinasykliin?
Tämän vuoden aikana asuntokaupan piristyminen jatkuu. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto odottaa asuntokauppamäärien kasvavan vuonna 2025 noin 6–9 prosenttia ja asuntojen hintojen nousevan 4–6 prosenttia.
Noin yhdeksän prosentin kasvu tarkoittaisi, että Suomessa pitäisi kuukausittain myydä noin 4 750 asuntoa. Keskimäärin 5 000 asuntokauppaa kuukaudessa on pitkällä aikavälillä normaali markkinatilanne Suomessa.
”Odotamme, että alueiden eriytyminen jatkuu. Uudisrakentamisen aloitukset lähtevät selkeämmin kasvuun vuoden kolmannella vuosineljänneksellä ja korjausrakentaminen kasvaa. Leuto talvi tulee näkymään taloyhtiöissä lämmityskustannusten laskuna ja hoitovastikkeissa saattaa olla hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä jopa mahdollisuuksia laskea vastikkeita ja vähentää osakkaiden kustannustaakkaa”, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Vuokrien nousu jatkuu vuoden 2025 aikana, mikä nostaa omistusasumisen kiinnostusta suhteessa vuokra-asumiseen.
Väestönkasvu jatkuu vuonna 2025 viime vuosien tahtiin, mikä näkyy erityisesti maakuntakeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa. Tämä vahvistaa asumisen sekä asuntojen kysyntää myös pitkällä aikavälillä.
