Saksan konservatiivinen CDU/CSU-puolue on voittanut maan liittovaltiovaalit, mikä antaa sille etulyöntiaseman koalitioneuvottelujen aloittamiseen. CDU/CSU on Saksan maltillista oikeistoa edustava kristillisdemokraattien CDU:n ja sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n koalitio.
Koska Vihreillä ei ole riittävästi paikkoja, CDU/CSU on kategorisesti kieltäytynyt hallitusyhteistyöstä laitaoikeiston AfD:n, kanssa jää ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi SDU/CSU:n hallituskoalitio vasemmistopuolue SPD:n kanssa.
Rahastojätti BlackRock arvioi sijoittajakirjeessään, että markkinoiden huomio keskittynee nyt siihen, ryhtyykö uusi koalitio lieventämään Saksan perustuslaillista ”velkajarrua”, joka rajoittaa liittovaltion lainanottoa.
CDU/CSU:n johtaja Friedrich Merz pyrkii saamaan koalition valmiiksi pääsiäiseen mennessä, mutta velkarajoitusten lieventäminen vaatii neuvotteluja ja perustuslain muutosta. Saksan keskuspankki aikoo ehdottaa muutoksia velkajarruun maaliskuussa tai huhtikuun alussa.
Tällä hetkellä valtion budjettialijäämä ei saa ylittää 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on huomattavasti tiukempi rajoitus kuin Euroopan unionin taloussäännöissä sallittu 3,0 prosenttia.
”Tämän säännön höllentäminen voisi vapauttaa lisää valtion investointeja ja auttaa vauhdittamaan Saksan hidasta talouskasvua”, BlackRock arvioi.
Vaalit voittaneet konservatiivit haluavat keskittyä investointien lisäämiseen, mutta saattavat vaatia leikkauksia sosiaalietuuksiin ja muihin valtion tukiaisiin, mitä SPD voisi vastustaa. Vihreät puolestaan kytkevät tukensa todennäköisesti ilmastotavoitteisiin.
Hallituksen muodostaminen ei välttämättä ole helppoa. Äärivasemmistolainen Die Linke, joka ylitti ennusteet 8,8 prosentin kannatuksellaan, tarvitaan myös saavuttamaan vaadittu kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa – ja se saattaa vaatia tästä kovan poliittisen hinnan, BlackRock muistuttaa.
Friedrich Merz, josta todennäköisesti tulee seuraava liittokansleri, odotetaan vahvistavan suhteita Ranskan presidenttiin Emmanuel Macroniin.
Euroopan talouden kannalta tämä kehitys saattaa olla myönteistä.
”Tämä voisi edistää EU:n päätöksentekoa Yhdysvaltain kauppatulleista, kilpailukyvystä, tekoälyn kehityksestä ja puolustusmenojen aukkojen paikkaamisesta, kun Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei Eurooppa ole enää sen ensisijainen turvallisuusprioriteetti”, BlackRock toteaa.
Merz on ehdottanut EU:n yhteistä puolustusrahoitusta, vaikka poliittiset esteet ovat edelleen merkittäviä. BlackRockin mukaan vaihtoehtoisesti hän voi tavoitella erityistä kotimaista puolustusrahastoa, mikä sekin vaatisi kahden kolmasosan enemmistön parlamentissa.
Euroopan osakkeet ovat tänä vuonna suoriutuneet paremmin kuin yhdysvaltalaiset verrokkinsa.
Stoxx Europe 600 -osakeindeksi on noussut tänä vuonna 8,5 prosenttia ja Saksan DAX-indeksi jo 12 prosenttia. Vertailun vuoksi: Yhdysvaltojen viime vuonna mallikkaasti kivunnut S&P 500 -indeksi on noussut tänä vuonna vain 2,5 prosenttia.
Lisäksi eurooppalaiset osakkeet ovat suhteellisesti huomattavasti edullisempia kuin vuosikymmeniin, BlackRock muistuttaa.
”Koska monet huonot uutiset on jo hinnoiteltu markkinoille, jopa hyvien uutisten mahdollisuus voisi tukea kurssien nousua. Saksan finanssipoliittinen elvytys saattaa olla vielä kaukana, mutta alueelliset markkinat ottavat poliittisen selkeyden vastaan myönteisesti.”
Rahastojätin mukaan Ukrainan sodan eskaloitumisen välttäminen voisi alentaa energian hintoja ja tukea Euroopan talouskasvua.
EU:lla on nyt kiireellinen toimintatarve, ja se yleensä vauhdittaa päätöksiä. Ensi viikolla pidetään ylimääräinen huippukokous puolustuksesta.
Edessä voi olla korkojen lasku edelleen.
”Odotamme tänä vuonna lisää Euroopan keskuspankin koronlaskuja: euroalueen kasvu on yhä hidasta ja inflaatio on laskenut”, BlackRock ennustaa.
Rahastojätti pitää edelleen suhteellisen parempana euroalueen joukkovelkakirjoja Yhdysvaltain valtionlainoihin verrattuna, erityisesti pitkän maturiteetin lainoissa.
Saksan vaalituloksella on myös merkitystä Suomen osakemarkkinan kehityksen kannalta.
Helsingin pörssin tuotto on viime aikoina korreloinut vahvasti keskisuurten saksalaisyritysten osakkeiden kanssa. Suomen kannalta Saksan talouskehitys on tärkeässä roolissa, koska Saksa on Suomen tärkeimpiä vientimaita.
