Tilastokeskuksen maaliskuussa julkistamat kotitalouksien varallisuus -tilastot ovat saaneet paljon huomioita ja herättäneet keskustelua. Yksi tilastojen havainto on, että varallisuus on keskittynyt yhä vahvemmin ennestään varakkaille eli ylimpiin varallisuuskymmenyksiin.
Nettovarallisuuden keskiarvo oli vuonna 2023 noin 229 000 euroa kotitaloutta kohden, eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna.
Varakkain kymmenys omistaa 52 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta Suomessa.
Samaan aikaan viisi vähävaraisinta kymmenystä – eli puolet kotitalouksista – omisti vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta.
”Siinä missä varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on jokaisella tutkimuskerralla kasvanut, muissa kymmenyksissä suunta on ollut käytännössä koko ajan alaspäin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes sanoo.
Varakkain kymmenys omisti nyt yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta ensimmäistä kertaa kotitalouksien varallisuus -tilaston mittaushistorian aikana. Tilaston tiedot varallisuuden jakautumisesta on tuotettu määrävuosin vuodesta 1987 alkaen.
Varakkaimpaan kymmenykseen ylsi vuonna 2023 noin 550 000 euron nettovarallisuudella. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä nettovarallisuus oli puolestaan negatiivista, eli velkaa oli enemmän kuin varoja.
Miksi varallisuus keskittyy Suomessa yhä harvempien käsiin?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) toimitusjohtaja Aki Kangasharju huomauttaa, että varallisuuserojen kasvu ei ole syntynyt suurituloisimman kymmeneksen rikastumisesta, koska heidän nettovarallisuutensa reaaliarvo on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Lisäksi pienituloisimman 10 prosentin rahoitusvarallisuus on kasvanut selvästi suurituloisimpia nopeammin.
Kangasharjun mukaan syy löytyy sen sijaan velkojen määrän ja reaaliomaisuuden kehityksestä. Reaaliomaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi asuntoja, autoja, metsiä, peltoja ja ei-rahallista yritysvarallisuutta.
”Pienituloisimpien velat lisääntyivät yli 60 prosentilla samalla, kun suurituloisimmilla ne hieman vähenivät. Pienituloisten asuntovelat olivat kuitenkin myös vähentyneet, mutta kulutus- ja muut velat olivat lisääntyneet sitäkin enemmän”, Kangasharju kertoo.
Pienituloisimpien kulkuneuvovarallisuus on ollut ainoa reaaliomaisuuden erä, minkä arvo oli noussut hintatasoa nopeammin.
”Suoraviivaisesti pääteltynä pienituloiset ostivat siis enemmän autoja kulutusluotoilla”, Kangasharju toteaa.
Osa varallisuuserojen kasvusta selittyy niillä varallisuuserillä, joiden arvo oli laskenut.
Jäljet johtavat asuntovarallisuuteen.
”Etenkin asuntovarallisuuden arvo oli pienituloisilla pienentynyt merkittävästi enemmän kuin suurituloisimmalla kymmeneksellä kotitalouksia. Olisiko niin että nämä asunnot ovat useammin maaseudulla kuin kaupungeissa?”
Aluekehityksen polarisoituminen Suomessa on laskenut asuntohintoja enemmän maalla kuin kaupungeissa ja tulotaso on yleensä kaupungeissa maaseutua korkeampi, Kangasharju muistuttaa.
Yksi johtopäätös Kangasharjun mukaan on se, että varallisuuserojen kasvu ei siis ole syntynyt siitä, että rikkaat olisivat rikastuneet vaan ennemminkin siitä, että pienituloiset ovat velkaantuneet ja asuntojen arvo laskenut. Pienituloisimpien rahoitusvarallisuus kun on kasvanut suurituloisia enemmän.
Kangasharju arvioi, että inflaation hidastuminen ja rakentamisen väheneminen varmasti osaltaan auttavat varallisuuserojen kehityksen suunnan muuttamisessa, koska molemmat tukevat asuntovarallisuuden reaaliarvon nousua.
”Mutta kehitys auttaa kuitenkin vain kasvukeskuksia. Maaseudulla asuntojen hinnat ovat laskeneet väestön vähenemisen eikä runsaan rakentamisen vuoksi”, hän toteaa.
Eli voiko tästä päätellä, että mikäli halutaan tasapainottaa varallisuutta, niin hallituksen tulisi tehdä toimia, jotta syrjäseudutkin pysyy asuttuina ja täällä säilyy palvelut………
Mielestäni tämä olisi loistava ajatus 🤩
Kyllä sillä on merkittävä vaikutus, että aktiivisesti hankkii varallisuutta. Ostaa niitä osakkeita. Ostaa asunnon. Vaikea on ”jakaa varallisuutta”, jos ei ole ollut tekemässä mitään toimenpiteitä jolla saavuttaa sitä.