Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtaman Kasvuriihi-hankkeen odotettu loppuraportti julkistettiin perjantaina helmikuun viimeisenä päivän. Raportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Kaikkein tärkeimmät ehdotukset liittyvät yritystoiminnan uudistumisen tukemiseen.
Pääministeri Petteri Orpo asetti syksyllä 2024 Kasvuriihi -hankkeen ideoimaan kestävää talouskasvua edistäviä toimenpiteitä.
Raportti ohittaa täysin yhden merkittävimmistä yrittäjäryhmistä: mikro- ja yksinyrittäjät, jotka muodostavat yli 95 prosenttia Suomen yrityksistä. Näin väittää Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) tiedotteessaan.
Raportin suositukset keskittyvät lähinnä suuryritysten, perheyritysten omistajien ja pääomasijoittajien aseman vahvistamiseen.
”On käsittämätöntä, että raportissa ei mainita mikroyrityksiä lainkaan. Ilman panostuksia pieniin yrityksiin Suomi menettää kriittisen kasvun ja työllisyyden potentiaalin,” sanoo MYRY:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén.
Mikroyrityksiä on Suomessa yli 400 000, ja ne työllistävät lähes 300 000 ihmistä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 95 miljardia euroa.
Jos vain 10 prosenttia enemmän mikroyrityksiä saataisiin kansainvälistymään ja keskittymään vientiin, se toisi Suomelle miljardeja lisätuloja. Tästä huolimatta raportti ei tarjoa konkreettisia keinoja mikroyritysten kasvun tukemiseen.
Raportti suosii liiketoimintansa vakiinnuttaneiden yritysten toimintaa
Kasvuriihi-raportti esittää kasvu- ja tukitoimia, kuten yhteisöveron kevennyksiä, mutta niiden tasapuolinen kohdennus ja hyöty kaikenkokoisille yrityksille jää kyseenalaiseksi. MYRY kannattaa veronkevennyksiä, mutta painottaa, että niiden on oltava tasapuolisia ja järkevästi kohdennettuja myös mikroyritysten investointien ja innovaatioiden tukemiseksi.
Raportin painopiste on suurissa teollisuusinvestoinneissa ja sijoitusriskin pienentämisessä, mikä vain vahvistaa vakiintuneiden toimijoiden asemaa.
”Kaikki KONEet ja Marimekot ovat olleet aluksi pieniä. Jos kasvua halutaan, siihen täytyy panostaa alkuvaiheessa, eikä vasta sitten, kun yritys on jo vakiinnuttanut asemansa,” Hanén toteaa.
MYRY pitää positiivisena, että raportti korostaa osaavan työvoiman kouluttamista, koulutustason nostoa ja kansainvälisten osaajien houkuttelua.
Samalla kuitenkin unohdetaan yrittäjien oman osaamisen kehittäminen. Mikroyrityksillä on erityisiä koulutuksen ja osaamisen tarpeita, joita ilman niiden on vaikea kasvaa, skaalata toimintaansa sekä työllistää – tässä olisi runsaasti nopeita kasvun mahdollisuuksia.
Raportti ei tunnista myöskään maahanmuuttajayrittäjien kasvavaa roolia Suomen yrityskentässä. Jo vuonna 2022 maahanmuuttajien perustamat yritykset muodostivat yli 10 prosenttia kaikista yrityksistä, ja osuus kasvaa jatkuvasti. Näiden yritysten kasvupotentiaali on merkittävä, mutta raportti ei tarjoa mitään keinoja sen hyödyntämiseen.
Lisäksi jätetään huomioimatta mikroyritysten verkostomainen ja ketterä toimintamalli, joka voisi olla Suomelle merkittävä kilpailuetu. Mikroyritykset voivat joustavasti tehdä T&K-yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten kanssa ja muodostaa kansainvälisiä osaamisen verkostoja. Tämäkin potentiaali on raportissa täysin sivuutettu.
Ehdotus perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla ei tue mikroyritysten kasvua
Raportissa tunnistetaan Finnveran roolin kasvattamisen tärkeys, mitä MYRY pitää hyvänä, mutta esitetyt toimenpiteet kohdistuvat lähinnä suuryritysten teollisiin investointeihin ja uusien teknologioiden kaupallistamiseen. Mikroyritysten perusrahoitus ja kasvun tukeminen jäävät huomioimatta.
”Ilman toimivaa mikroyritysten rahoitusmarkkinaa Suomen talous ei kasva. Mikro- ja pk-yritysten kasvuhalukkuus on laskenut vuodesta 2016 lähtien, eikä raportti tarjoa ratkaisuja tämän kehityksen kääntämiseksi,” Hanén huomauttaa.
Yksi raportissa käsitelty teema on perintö- ja lahjaverotus sekä luovutusvoittoverotus. Raportissa esitetään perintöveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla.
Tämä muutos ei tue mikroyritysten kasvua, vaan voi jopa vaikeuttaa omistajanvaihdoksia, MYRY arvioi.
Lisäksi raportti ehdottaa muutosten rahoittamista kiristämällä listaamattomien yritysten verotusta. Työryhmä esittää, että listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien osinkojen verosääntelyä muutettaisiin ajallisesti porrastetusti siten, että pääomatulo-osingon nykyinen veronalainen osuus 25 prosenttia nousee viiden kalenterivuoden aikana vuosittain kolme prosenttiyksikköä 40 prosenttiin. Lisäksi 150 000 euron rajasta luovuttaisiin.
Osinkojen verotuksen kiristäminen tarkoittaisi MYRY:n mukaan monille mikroyrityksille veronkiristyksiä eikä kevennyksiä.
Suomessa tarvitaan harkittuja verouudistuksia, jotka helpottavat yritystoiminnan aloittamista, tukevat kasvua sekä keventävät työn verotusta – ei vain vakiintuneiden isojen yritysten, niiden omistajien ja pääomasijoittajien tukemista.
Myös Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
”Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen”, Lehtinen toteaa.
