Osakemarkkinat ovat kääntyneet jyrkkään laskuun Donald Trumpin tullipolitiikan ja kasvavien Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppajännitteen vuoksi. Volatiliteetti eli kurssivaihtelu on ollut voimakasta, kun markkinoiden tunnelmat vaihtuvat päivästä toiseen uusien uutisten myötä.
Vaikka viime viikkoina on nähty osakemarkkinoiden nousupäiviä – yhtenä päivänä jopa historiallisen kova kurssinousu – on indeksien suunta kuitenkin kohti kaakkoa.
Osakeindeksien kehitystä seuraavilta treidaajilta tuskin on jäänyt huomaamatta, että esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksin käänne on ollut jo niin raju, että osakemarkkinoiden suunnasta kertovat liukuvat keskiarvot osoittavat alaspäin.
Yksi osakeindeksin trendikäänteestä hälyttävä mittari on niin sanottu ”death cross” eli kuolemanristi. Se on tekninen laskumarkkinoihin viittaava kaaviokuvio, joka syntyy, kun lyhyen aikavälin liukuva keskiarvo, yleisimmin 50 päivän keskiarvo, laskee pitkän aikavälin liukuvan keskiarvon, yleensä 200 päivän, alapuolelle.
Kuolemanristin vastakohta on ”golden cross” eli kultainen risti, jossa lyhyen aikavälin liukuva keskiarvo ylittää pitkän aikavälin keskiarvon. Sämä nähdään noususignaalina.
Tämä risteäminen viittaa siihen, että viimeaikainen hintamomentti on heikentynyt siinä määrin, että lyhyen aikavälin trendi kääntyy pitkän aikavälin trendin alapuolelle, mikä voi olla merkki pidempikestoisesta laskutrendistä tai härkämarkkinan siirtymisestä karhumarkkinaan.
Kuolemanristiä seuraavat tarkasti niin sijoittajat kuin analyytikotkin, koska se nähdään merkkinä markkinasentimentin heikkenemisestä. Se ilmestyy usein pitkään jatkuneen hinnanlaskun jälkeen ja voi vahvistaa sijoittajien negatiivista psykologiaa, mikä johtaa lisääntyneeseen myyntipaineeseen markkinoilla, kun odotetaan hintojen laskun jatkuvan.
Kuitenkin kuolemanristi on taaksepäin katsova indikaattori, eli se heijastaa jo tapahtunutta hintakehitystä eikä takaa tulevia liikkeitä. Sen vuoksi indikaattori pyritään usein varmistamaan muilla teknisillä indikaattoreilla, kuten kaupankäyntivolyymin piikeillä tai momentti-indikaattoreilla kuten MACD tai RSI, jotta vältetään virhesignaalit.
Kaupankäyntivolyymistä apua kuolemanristin tulkintaan
Vaikka kuolemanristi on edeltänyt useita suuria laskumarkkinoita, se on ilmestynyt myös tilanteissa, joissa markkinat ovat pian sen jälkeen palautuneet. Tämän vuoksi sen luotettavuudesta yksittäisenä signaalina ei ole yksimielisyyttä. Tietenkään minkään indikaattorin ennustevoima ei ole aukoton.
Kaupankäyntivolyymi näyttelee keskeistä roolia kuolemanristisignaalin paikkansapitävyyden ja voiman vahvistamisessa.
Kun 50 päivän liukuva keskiarvo laskee 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle muodostaen kuolemanristin, merkittävä nousu kaupankäyntivolyymissa risteyksen aikana tai sen jälkeen viittaa siihen, että yhä useampi markkinaosapuoli myy aktiivisesti. Tämä antaa lisää uskottavuutta laskusignaalille.
Korkea volyymi viittaa siihen, että siirtymä noususentimentistä laskuun on laajasti tuettu, eikä kyse ole vain yksittäisistä suurista kaupoista tai hetkellisestä volatiliteetista.
Jos puolestaan kuolemanristi syntyy matalalla tai keskimääräisellä volyymilla, signaali voi olla heikompi tai todennäköisemmin väärä hälytys, koska on vähemmän näyttöä siitä, että laaja markkinayksimielisyys tukisi uutta laskutrendiä.
Sen sijaan volyymin äkillinen kasvu kuolemanristin yhteydessä viittaa usein vahvaan laskumomenttiin, mikä lisää todennäköisyyttä, että laskutrendi jatkuu.
Sijoittajat etsivät usein tätä volyymivahvistusta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä – kuten short-positioiden avaamista tai long-positioiden sulkemista – vähentääkseen riskiä reagoida virhesignaaliin.
Mitä pörssihistoria opettaa kuolemanrististä?
Tunnetuimpia esimerkkejä kuolemanristeistä finanssihistorian aikana ovat vuoden 1929 pörssiromahdus, vuoden 2008 globaali finanssikriisi ja vuoden 2020 koronapandemian aiheuttama markkinaromahdus.
Näissä tapauksissa kuolemanristi ilmestyi markkinoiden tärkeimmille osakeindekseille ja sitä tulkittiin laajasti ennakkona tuleville markkinalaskuille. Analyytikot ja sijoittajat viittaavat usein näihin tapahtumiin klassisina esimerkkeinä siitä, kuinka kuolemanristi liittyi merkittäviin karhumarkkinoihin tai jyrkkiin laskuihin.
Kuolemanristi nähdään yleisesti merkittävänä mahdollisen laskumarkkinan merkkinä, erityisesti kun käytetään pitkän aikavälin liukuvia keskiarvoja kuten 50 ja 200 päivän keskiarvoja.
Historiallisesti se on edeltänyt monia suuria laskumarkkinoita, kuten vuosina 1929, 1938, 1974 ja 2008, mikä on vahvistanut sen mainetta varoitussignaalina merkittävistä laskuista. Sen ennustekyky on kuitenkin ristiriitainen ja riippuu markkinayhteydestä.
Kuolemanristi voi antaa virhesignaalin
Koska kuolemanristi on taaksepäin katsova indikaattori, se heijastaa jo tapahtunutta markkinaheikkoutta sen sijaan, että se ennustaisi tulevaa laskua tarkasti. Usein kuolemanristin ilmestyessä merkittävä osa markkinalaskusta on jo tapahtunut, mikä rajoittaa sen käyttökelpoisuutta ajankohtaisessa päätöksenteossa.
Virhesignaalit ovat erityisen yleisiä epävakailla markkinoilla tai sivuttaisliikkeessä, jolloin hintavaihtelut aiheuttavat tilapäisiä risteämiä ilman todellista laskutrendiä.
Esimerkiksi tutkimukset osoittavat, että kuolemanristin jälkeen S&P 500 -indeksi oli vuoden kuluttua korkeammalla noin kahdessa kolmasosassa tapauksista, keskimääräisellä 6,3 prosentin tuotolla. Ei siis mikään katastrofi, mutta alle indeksin pitkän aikavälin keskiarvon.
Indikaattorin ennustearvo paranee, kun se yhdistetään muihin teknisiin mittareihin, kuten kaupankäyntivolyymiin tai momentti-indikaattoreihin kuten MACD, jotka voivat vahvistaa, onko laskutrendi todennäköisesti jatkumassa.
Kuolemanristillä on enemmän painoarvoa, kun se syntyy merkittävien markkinatappioiden jälkeen, esimerkiksi 20 prosentin kurssilaskun jälkeen. Sellainen tilanne voi olla merkki syvemmästä heikentymiseen markkinoiden perustekijöissä.
Siispä vaikka kuolemanristi voi olla hyödyllinen työkalu tunnistettaessa mahdollisia siirtymiä nousutrendistä laskutrendiin, se ei ole erehtymätön eikä siihen tulisi luottaa yksinään. Sijoittajien tulisi olla varovaisia käyttäessään sitä ainoana päätöksentekoperusteena.
