Donald Trump julkisti keskiviikkona 2. huhtikuuta 2025 merkittävät tuontitullipäätökset, jotka ravistivat sekä Yhdysvaltain että globaalin talouden perusteita. Päätökset sisälsivät laaja-alaisia yleistulleja, jotka koskevat kaikkia Yhdysvaltojen kauppakumppaneita, sekä erityisiä ”vastavuoroisia” lisätulleja, jotka kohdistuvat yksittäisiin maihin.
Yleistullien tasoksi asetettiin 10 prosenttia, mutta vastavuoroiset tullit nostivat joidenkin maiden kohdalla kokonaismäärän huomattavasti korkeammaksi. Esimerkiksi Euroopan unionille määrättiin 20 prosentin tuontitulli, Kiinalle 54 prosenttia ja Japanille 24 prosenttia.
Trump perusteli päätöksiä reilun kaupan edistämisellä ja väitti niiden olevan vastatoimia muiden maiden harjoittamalle epäreilulle kaupalle ja valuuttamanipulaatiolle. Hän kuvaili lähestymistapaansa ”reilun vastavuoroiseksi” ja totesi, että tullimaksut olivat vain puolet siitä huijauksesta, jonka hänen hallintonsa on paljastanut.
Tullipäätökset aiheuttivat välittömiä reaktioita markkinoilla. Wall Street koki historiallisen laskun: S&P 500 -indeksi syöksyi 4,8 prosenttia, Nasdaq laski kuusi prosenttia ja Dow Jones 4 prosenttia. Samankaltaisia pudotuksia nähtiin myös Euroopan ja Aasian pörsseissä.
IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva varoitti tullien aiheuttavan merkittäviä riskejä maailmantaloudelle erityisesti nykyisen hitaan talouskasvun aikana.
Trumpin päätökset ovat synnyttäneet pelkoa täysimittaisesta kauppasodasta, sillä useat maat, kuten Kiina ja Japani, suunnittelevat vastatoimia yhdessä. Vaikka Trumpin hallinto ei ole sulkenut pois mahdollisuutta neuvotella tullien perumisesta, sijoittajat suhtautuvat epäilevästi siihen, että päätökset lievenisivät nopeasti.
Taantumariski nousi kertaheitolla
Allianz-yhtiön pääekonomisti Mohamed El-Erian varoittaa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin laajat niin kutsutut vastavuoroiset tullit voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia sekä Yhdysvaltain että maailman talouteen.
Mohamed Aly El-Erian on egyptiläis-amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista talousajattelijoista.
Uutistoimisto CNBC:lle antamassaan haastattelussa hän varoittaa, että Yhdysvaltain taantuman riski on noussut huolestuttavan korkeaksi, jopa 50 prosenttiin. Tämä muutos johtuu merkittävästä kasvunäkymien uudelleenarvioinnista ja inflaatioennusteen noususta 3,5 prosenttiin.
El-Erian korostaa, että vaikka Yhdysvaltain talouden rakenne on edelleen vahva, mikä tekee taantumasta epävarman, riskit ovat kasvaneet huomattavasti.
Pääekonomistin mukaan markkinat aliarvioivat tullien inflaatiovaikutuksia. Hänen mukaansa ensimmäinen reaktio on ollut huoli kasvusta, mutta tullien vaikutukset muihin maihin ja dollarin arvoon ovat vielä täysin arvioimatta. Tämä luo epävarmuutta myös keskuspankki Federal Reserven tulevista toimista.
Talouden suhdannekäänteestä merkkejä
Trumpin tullipolitiikan ajoitus herättää huolta, sillä Yhdysvaltain taloudessa on jo nähtävissä heikkouden merkkejä.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen palvelualojen ISM -indeksi painui maaliskuussa selvästi alaspäin 50,8 lukemaan, kun ekonomistien konsensusodotus oli 52,9 pistettä. Raportin perusteella uudet tilaukset kasvoivat vain niukasti, mutta jäivät alle edelliskuukauden ja sektorin työllisyysindeksi laski poikkeuksellisen rajusti alaspäin.
Viime kuussa analyytikot ja sijoittajat ennustivat taantumariskin nousseen kuuden kuukauden huippuunsa.
El-Erian arvioi Yhdysvaltain talouskasvun jäävän tänä vuonna 1–1,5 prosentin välille, mikä on huomattava lasku Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) aiemmasta 2,7 prosentin ennusteesta. jos kasvu hidastuu lähelle yhtä prosenttia, resurssien uudelleenkohdentuminen vaikeutuu ja taantuman riski kasvaa entisestään.
Euroopan markkinat ovat reagoineet voimakkaasti Trumpin tullipäätöksiin. Esimerkiksi useiden suurten eurooppalaisten pankkien osakekurssit laskivat perjantaina yli kolme prosenttia. Tämä kertoo markkinoiden pelosta, että Yhdysvaltain talouden hidastuminen vaikuttaa laajasti myös globaaliin kasvuun.
Vaikka tullien lyhyen aikavälin haitat ovat selviä, pitkän aikavälin hyödyistä ei ole yksimielisyyttä, El-Erian toteaa.
Hänen mukaansa kysymys kuuluu: ”Onko tämä nyt kärsimystä tulevaisuuden hyötyjen vuoksi? Kyllä. Mutta voiko tätä väitettä perustella vakuuttavasti? Ei.”
El-Erian on oma loistava itsensä jälleen kerran. Tullien (ja muun Trumpin suoltaman töryn) yksi seuraus voi olla kauppasuhteiden rakentuminen uudelleen.
Kanadan ulkoministeri totesi aika äskettäin, että Yhdysvaltojen ja Kanadan suhteet tuskin palaavat ennalleen esim. asekaupat Yhdysvalloista (F35) peruuntunevat.
Kiina on tästä hölmöilystä korjaamassa todennäköisesti suurimman hyödyn, kun amerikkalaisten liittolaiset haluavat käydä kauppaa ilman yksipuolisia ilmoitusluontoisia sääntöjen muutoksia.
Saattaa olla, että Eurooppalaiset eivät halua vaarantaa kauppasuhteita tulevaisuudessa Kiinaan vain sen takia, että Yhdysvallat ja Kiina ovat kilpailijoita Tyynellä merellä.
Edelleen dollarin aseman heikentyminen hankaloittaisi Yhdysvaltojen liittovaltion velanottoa, koska pahimmassa tapaksessa dollarimääräiset velkakirjat eivät kävisi kaupaksi.
Jos tästä positiivisia piirteitä hakee osakkeiden alennusmyynnin alkamisen lisäksi, niin ainakin talousuutisissa riittää seurattavaa.