Kiinan teollisuussektori koki yli vuoden jyrkimmän supistumisensa huhtikuussa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin laajat, 145 prosentin tullit kiinalaisille tuontituotteille alkoivat vaikuttaa maailman toiseksi suurimpaan talouteen.
Virallinen ostopäällikköindeksi (PMI) laski 49,0 pisteeseen maaliskuun 12 kuukauden huipusta, joka oli 50,5 pistettä. Kyseessä on indeksin ensimmäinen supistuminen tammikuun jälkeen ja alinta lukemaa sitten joulukuun 2023.
Indeksin arvo alle 50 viittaa teollisuustoiminnan supistumiseen.
Äkillinen käänne tapahtui vain viikkoja sen jälkeen, kun Trumpin niin sanottu ”vapautuksen päivän” tullipaketti astui voimaan ja päätti lyhyen toipumisjakson Kiinan tehtaissa. Kiinalaiset valmistajat olivat kiirehtineet toimittamaan tuotteita ennen tullien voimaantuloa maaliskuussa, mikä tilapäisesti kasvatti vientilukuja.
🇨🇳 China's manufacturing #PMI declined from 50.5 to 49, in contractionary territory and below consensus of 49.8.
— Augur Infinity (@AugurInfinity) April 30, 2025
Nonmanufacturing PMI softened from 50.8 to 50.4, also below consensus of 50.7. pic.twitter.com/0lfWc0NGFi
Nyt, kun uudet tullit ovat täysin voimassa, tilaukset ovat kuivuneet, tuotanto hidastunut ja viejät kohtaavat kasvavaa epävarmuutta.
PMI:n lasku oli jyrkempi kuin ekonomistit odottivat, sillä uutistoimisto Reutersin kyselyn mediaaniarvio oli 49,8 pistettä. Se korostaa tilanteen vakavuutta Kiinan kannalta.
Erityisesti vientitilaukset romahtivat 44,7 pisteeseen, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 2022 lopun ja osoittaa vientivetoisen teollisuuden kovaa painetta.
Talouden vastatuulet voimistuvat
Teollisuuden supistuminen lisää Pekingiä painavien haasteiden listaa: kotimainen kysyntä on heikkoa, deflaatiopaineet jatkuvat ja kiinteistösektori on kriisissä.
Vientitilausten romahtaessa valmistajat vähentävät tuotantoa ja työvoimaa, ja yritysten luottamus laski seitsemän kuukauden pohjalukemiin.
Vaikka Kiinan palvelu- ja rakennussektorit kasvoivat huhtikuussa niukasti, palveluiden ostopäällikköindeksi oli 50,4 pistettä, kokonaiskuva taloudesta on synkentynyt.
Myös yksityinen Caixin/S&P Global -teollisuusindeksi, joka painottuu pienempiin ja vientisuuntautuneisiin yrityksiin, laski 50,4 pisteeseen, mikä kertoo vain vaatimattomasta kasvusta ja selvästä hidastumisesta maaliskuuhun verrattuna.
Peking vastaa jälleen elvytyksellä
Jyrkkä lasku on lisännyt vaatimuksia uusista finanssi- ja rahapoliittisista elvytystoimista. Peking on viime kuukausina käynnistänyt kohdennettuja tukitoimia luotonannon helpottamiseksi ja kulutuksen lisäämiseksi, mutta laajamittaisia elvytystoimia on toistaiseksi vältetty.
Viranomaiset ovat luvanneet nopeuttaa aiemmin julkistettujen toimien käyttöönottoa ja korostaneet, että ”politiikkatyökaluja on runsaasti” talouden tukemiseksi.
Ekonomistit odottavat voimakkaampia toimia lähikuukausina, kun hallitus pyrkii pehmentämään tullien iskua ja vakauttamaan kasvua.
Samalla Kiinan johto on ottanut jyrkän linjan, kieltäytynyt neuvottelemasta tullisovusta Washingtonin kanssa ja vannonut, ettei ”taivu kiusaajan edessä”.
Vaikutukset maailmantalouteen
Kauppasota ja Kiinan teollisuuden supistuminen uhkaavat sekä Kiinaa ja Yhdysvaltoja että koko maailmantaloutta.
Molemmat maat ovat asettaneet kovat vastatullit. Kiina on määrännyt jopa 125 prosentin tullit amerikkalaisille tuotteille, mikä on hidastanut kauppavirtoja ja aiheuttanut häiriöitä globaaleihin toimitusketjuihin.
”Uskomme, että tullien vaikutus näkyy voimakkaimmin juuri tällä vuosineljänneksellä, kun monet viejät ovat lopettaneet tuotannon ja toimitukset Yhdysvaltoihin kasvaneen epävarmuuden vuoksi”, kertoouutistoimisto CNN:lle Robin Xing, Morgan Stanleyn pääekonomisti Kiinassa.
Kun maailman tehdasveturi yskii, tulevat kuukaudet koettelevat Pekingin kykyä vakauttaa taloutta – ja molempien suurvaltojen halukkuutta löytää tie ulos kiristyvästä kauppasodasta.
