Kuluvan vuoden aikana kullan hinta on kivunnut jo 25 prosenttia eli neljänneksen. Tällä hetkellä kulta hinnoitellaan yli 3200 dollarin unssihintaan.
Jalometallin hintapiikki on käynnistänyt vilkkaan myyntiaallon koruliikkeissä ja jalostamoissa ympäri maata, kun amerikkalaiset jonottavat myymään tai sulattamaan vanhoja kultakorujaan ja perintöesineitään saadakseen nopeasti käteistä. Aiheesta kertovat muun muassa Fortune and The Los Angeles Times.
Osa amerikkalaisten kultaesineistä peräisin jopa 1800-luvulta.
Kyse ei ole vain sijoittajista tai keräilijöistä.
Tavalliset ihmiset ja perheet, joita usein motivoi taloudellinen paine tai mahdollisuus hyödyntää pitkään käyttämättömänä olleita arvoesineitä, ovat nyt merkittävässä roolissa markkinoilla.
Kulta vaihtaa aktiivisesti omistajaa
Koruliikkeet ja kullanostajat New Yorkista Los Angelesiin kertovat, että liiketoiminnan volyymi on moninkertaistunut viime kuukausina.
Esimerkiksi St. Vincent Jewelry Centerissä Los Angelesin keskustassa koruliikkeet kokevat ennennäkemättömän asiakasryntäyksen, kun yhä useampi tuo perintökorujaan sulatettavaksi. Vastaavasti New Yorkin Diamond Districtillä ostotoiminta on kasvanut merkittävästi yhä useamman halutessa realisoida voittoja tai saada nopeasti rahaa kullan historiallisen korkean hinnan ansiosta.
Ilmiö näkyy koruliikkeissä ja jalostamoissa kautta Yhdysvaltojen. Asiakkaat tuovat mukanaan pussikaupalla vanhoja kaulakoruja, sormuksia ja jopa koristeellisia tupakkakoteloita, joihin on kaiverrettu sukunimiä ja 1800-luvun vuosilukuja.
Prosessi on nopea: korukauppias tarkistaa, testaa ja punnitsee esineet ja tarjoaa niistä maksun, joka perustuu päivän ennätykselliseen kullan hintaan.
Monille päätös luopua perityistä aarteista johtuu mahdollisuudesta saada “ilmaista rahaa” aikana, jolloin inflaatio ja taloudellinen epävarmuus nakertavat ostovoimaa.
Millaisia summia amerikkalaiset sitten kultaesineistään saavat?
Fortunen mukaan esimerkiksi 14 karaatin kultainen rannekoru, joka painaa noin 10 grammaa, olisi voinut tuoda viime vuonna noin 600 dollaria, mutta nyt siitä saa Yhdysvalloissa lähes 1 000 dollaria. Suuremmista tai puhtaammista esineistä maksetaan jopa useita tuhansia dollareita kappaleelta, riippuen painosta ja kullan pitoisuudesta.
Miksi kullan hinta nousee?
Kullan huiman hinnannousun taustalla on monimutkaisia ja globaaleja syitä.
Korkeana pysyvä inflaatio, geopoliittiset jännitteet ja erityisesti dollarista irtautuvien maiden keskuspankkien aggressiiviset kullanostot ovat luoneet täydellisen myrskyn jalometallimarkkinoille.
Lisäksi Yhdysvaltain dollarilla on ollut huonoin alkuvuosi neljään vuosikymmeneen, mikä on lisännyt kullan kysyntää turvasatamana.
Uudet tullit ja pelot maailmanlaajuisesta kauppasodasta ovat lisänneet epävarmuutta entisestään, mikä saa yhä useammat amerikkalaiset turvautumaan kullan tarjoamaan varmuuteen ja likviditeettiin.
Kullan myyntibuumi on ollut siunaus monille itsenäisille korukauppiaille, jotka ovat joutuneet kamppailemaan uusien tuotteiden kohoavien tukkukustannusten kanssa.
Suurten pankkien ennusteiden mukaan kullan hinta voi nousta vielä korkeammalle.
Optimistisin on Goldman Sachs ennustaen kullan hinnan nousevan 3 700 dollariin unssilta vuoden 2025 loppuun mennessä ja mahdollisesti 4 000 dollariin vuoden 2026 puoliväliin mennessä.
Useat tekijät voivat nostaa hintoja entisestään, kuten keskuspankkien kiihtyvät ostot, jatkuvat inflaatiopelot ja Yhdysvaltain julkisen talouden tilan heikkeneminen.
Kullan hinnalla on kuitenkin historiallisesti ollut merkittävää volatiliteettia, ja 10–15 prosentin korjausliikkeet ovat tavallisia jopa pitkäaikaisissa härkämarkkinoissa.
Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että kullasta ei saa myydessä maailmanmarkkinahintaa. Unohtuu, että ostaja tarvitsee myyntikatteen. Jutun mukaisen 1000 dollaria 10 grammalta vastaa noin 89 euroa grammalta. Se on kullan maailmanmarkkinahinta 24 karaatin kullalle. Eli ns sijoituskultaa. 14 karaatia jaettuna 24 karaatilla on n. 58,5% kultaa. Eli ensin kerro 0,585 kertoimella se maailmanmarkkinahinta ja sitten kerro jäänyt summa 0,7 niin saat sen hinnan mitä Kuluttaja saa myymästään kullasta jos ostaja ottaa 30% myyntikatetta. Ja se kulta pitää vielä puhdistaa ja tehdä esim harkoksi mikä maksaa myös.
Eikös kulta kannattaisi myydä yksityisten kesken ilman välikäsiä niin korut,harkot kuin kolikotkin?
Silloin ostaja saa kultansa halvemmalla ja myyjä saa paremman hinnan, miksi välistävetäjiä pitää kyseiseen toimenpiteeseen olla mitkä syö arvonnoususta ison osan?