
Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) pääjohtaja Jerome Powell on antanut vakavan varoituksen siitä, että Yhdysvallat saattaa olla siirtymässä uuteen aikakauteen, jota leimaavat aiempaa useammat ja mahdollisesti pysyvämmät tarjontashokit.
Tarjontashokki tarkoittaa taloudessa tapahtuvaa äkillistä ja usein odottamatonta muutosta, joka vaikuttaa suoraan tavaroiden ja palveluiden tarjontaan. Tyypillisesti tarjontashokki johtaa siihen, että tuotantomahdollisuudet supistuvat, mikä nostaa hintoja ja heikentää talouskasvua.
Tunnettu esimerkki negatiivisesta tarjontashokista on 1970-luvun öljykriisi, jolloin öljyn saatavuus heikkeni nopeasti, tuotantokustannukset nousivat ja taloudet ajautuivat taantumaan. Myös koronapandemian aiheuttamat toimitusketjujen häiriöt ja työvoiman saatavuuden rajoitukset ovat esimerkkejä tarjontashokeista, jotka vähensivät tuotantoa ja nostivat hintoja.
Puhuessaan talouspolitiikan konferenssissa Washingtonissa Powell kuvasi, millaisia haasteita tällainen muutos aiheuttaisi sekä laajemmalle taloudelle että keskuspankin päättäjille.
Hänen mukaansa talousympäristö on muuttumassa perusteellisesti verrattuna 2010-luvun vakaaseen aikaan.
Powell korosti, että talousympäristö on muuttunut dramaattisesti sitten Fedin edellisen suuren politiikkakatsauksen vuonna 2020. Viimeisten viiden vuoden aikana Yhdysvaltain talous on kohdannut inflaation nousun, voimakkaat koronnostot ja toistuvat häiriöt globaaleissa toimitusketjuissa.
Nyt Powellin mukaan on epätodennäköistä, että palataan nollakorkojen aikakauteen. Sen sijaan Yhdysvaltojen on varauduttava korkeampiin pitkän aikavälin korkoihin, sillä inflaation riski voi olla aiempaa epävakaampi ja vaikeammin ennakoitava.
Politiikan seurauksina korkeammat korot ja suurempi epävarmuus
Powell mainitsi useita tekijöitä, jotka lisäävät tarjontashokkien riskiä.
Tällaisia ovat hänen mukaansa jatkuvat häiriöt globaaleissa toimitusketjuissa, työmarkkinoiden kireys, tullit ja kauppapoliittinen epävarmuus sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset raaka-aineiden saatavuuteen.
Nämä tekijät voivat aiheuttaa äkillisiä tavara- ja raaka-ainepulaa, mikä johtaa hintojen arvaamattomiin vaihteluihin ja vaikeuttaa Fedin tavoitetta hallita sekä inflaatiota että työllisyyttä.
Powellin puheesta käy ilmi, että Fedin voi olla pakko pitää ohjauskorkoaan korkealla pidempään hillitäkseen inflaatioriskejä.
Tällä hetkellä ohjauskorko on 4,25–4,5 prosentin välillä, mikä on huomattavasti korkeampi kuin finanssikriisin jälkeisten vuosien lähes nollataso.
Vaikka viimeaikaiset luvut viittaavat inflaation hidastumiseen, Powell varoitti, että taustalla olevat riskit eivät ole kadonneet ja uudet shokit voivat nopeasti kääntää kehityksen.
Hän korosti myös, että tarjontashokit voivat samanaikaisesti hidastaa talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota. Esimerkiksi uudet tullit voivat hidastaa kasvua mutta samalla nostaa hintoja, jolloin keskuspankki joutuu vaikeaan tilanteeseen, jossa sen tavoitteet työllisyyden ja hintavakauden suhteen voivat olla ristiriidassa.
Viestinnän läpinäkyvyyden merkitys
Lisääntyneen epävarmuuden vuoksi Powell painotti keskuspankin viestinnän ja läpinäkyvyyden tärkeyttä. Hän myönsi, että tilanteessa, jossa shokit ovat suurempia, useammin toistuvia tai erilaisempia kuin ennen, Fedin on entistä tärkeämpää viestiä talousnäkymiin ja päätöksiin liittyvästä epävarmuudesta.
Tämä on hänen mukaansa olennaista, jotta markkinoiden ja kansalaisten luottamus keskuspankkiin säilyy.
”Saatamme olla siirtymässä aikaan, jolloin tarjontashokit ovat aiempaa useampia ja mahdollisesti pysyvämpiä – tämä on vaikea haaste taloudelle jakeskuspankeille, Powell sanoi.
”Tällaisina aikoina tehokas viestintä edellyttää, että tuomme esiin talouden näkymiin ja politiikkaan liittyvän epävarmuuden.”
Powellin varoitus merkitsee merkittävää muutosta Fedin näkemyksissä ja korostaa, kuinka monimutkaisessa ympäristössä Yhdysvaltain talous nyt toimii. Vaikka inflaatio-odotukset ovat edelleen lähellä Fedin kahden prosentin tavoitetta, tulevaisuus on epävarma.
Kun Fed valmistautuu seuraavaan korkokokoukseensa kesäkuussa, huomio kiinnittyy siihen, miten keskuspankki muokkaa strategiaansa pysyvien tarjontashokkien aikakaudella – ja mitä se tarkoittaa koroille, inflaatiolle ja talouskasvulle tulevina vuosina.