Raakaöljyn hinta on noussut viitenä peräkkäisenä viikkona geopoliittisten jännitteiden ja tarjontahäiriöiden myötävaikutuksella.
Hedgerahastot ovat reagoineet markkinatilanteeseen nostamalla nettomääräiset pitkät positionsa korkeimmalle tasolle sitten viime elokuun, jolloin Israel ja Iran vaihtoivat ilmaiskuja.
ICE Futures Europen ja Yhdysvaltain hyödykefutuurikomissio CFTC:n tietojen mukaan rahastonhoitajat kasvattivat yhdistettyjä nettomääräisiä pitkiä positioitaan WTI- ja Brent-viitelajeissa yli 15 000 futuurisopimuksella yhteensä yli 250 000 sopimukseen 20. tammikuuta päättyneellä viikolla. Raakaöljyfutuureissa tyypillisesti yksi sopimus vastaa 1 000 tynnyriä öljyä.
WTI-laatu nousi perjantaina 2,9 prosenttia ja päätyi yli 61 dollariin tynnyriltä. Brent-laatu vahvistui 2,8 prosenttia lähes 66 dollariin tynnyriltä. Molemmat viitelaadut ovat vahvistuneet noin 2,5 prosenttia viikon aikana.
Sijoittajien kiinnostus öljyyn on herännyt uudelleen tammikuun aikana.
Uutistoimisto Bloomberg raportoi aiemmin, että rahastojen pitkät positiot kasvoivat 41 prosenttia vain kolmessa viikossa, kun samaan aikaan lyhyet positiot vähenivät kolmanneksella.
Markkinatunnelmaa tukevat sekä tekniset indikaattorit että fundamentit, vaikka analyytikot ovat vielä muutama viikko sitten varoitelleet kysynnän hidastumisesta ja ylitarjonnasta.
Trump uhkaa Irania sotilastoimilla
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti torstaina, että maan laivasto-osasto on matkalla Lähi-itään. Hän kuvaili sitä ”armadaksi” puhuessaan toimittajille Air Force Onessa palatessaan Davosista.
Pentagon on määrännyt lentotukialus Abraham Lincolnin ja kolme Tomahawk-ohjuksin varustettua hävittäjää Etelä-Kiinan mereltä kohti aluetta. Lisäksi alueelle on lähetetty F-15E-hävittäjiä.
”Meillä on massiivinen laivasto matkalla siihen suuntaan, ja ehkä meidän ei tarvitse käyttää sitä”, Trump totesi. Hän lisäsi, että siirto on tehty varmuuden vuoksi.
Trumpin uhkaukset liittyvät Iranin hallinnon toimiin mielenosoittajia vastaan. Presidentti on varoittanut sotilaallisista toimista, mikäli Iran teloittaa joukoittain vangittuja mielenosoittajia. Iranin ylin syyttäjä on kiistänyt Trumpin väitteet teloitusten keskeyttämisestä ja kuvannut niitä ”täysin valheellisiksi”.
Rapidan Energy Group arvioi, että todennäköisyys pitkäkestoiselle ja vakavalle häiriölle energiantuotannossa ja -kuljetuksissa on 20 prosenttia, mikäli Yhdysvallat iskee Iraniin ja Iran vastaa kostotoimilla.
Kazakstanin tuotanto romahti tulipalon jälkeen
Tarjontahuolia on lisännyt Kazakstanin Tengiz-öljykentän tuotannon pysähtyminen 18. tammikuuta. Chevronin johtama konsortio Tengizchevroil julisti force majeure -tilanteen raakaöljytoimituksille Kaspianmeren putkikonsortion (CPC) kautta.
Tulipalo syttyi GTES-4-voimalaitoksen kahdessa turbiinimuuntajassa, mikä vaikutti sähkönjakeluun tuotantolaitoksilla. Tuotanto keskeytettiin varotoimenpiteenä sekä Tengizin että Korolevin kentillä.
Tengizin tuotanto oli vuonna 2025 keskimäärin noin 860 000 tynnyriä päivässä. Sulku poisti markkinoilta yli 600 000 tynnyriä päivittäin, ja treidaajien mukaan vähintään 21 lastia 45:stä suunnitellusta vientilastista peruttiin.
Teollisuuslähteiden mukaan tuotantokatkos voi kestää 7–10 päivää. Kazakstanin energiaministeriö on perustanut erityiskomission selvittämään tapahtunutta.
Kazakstanin öljyntuotanto romahti 35 prosenttia tammikuun alkupuoliskolla verrattuna joulukuun keskiarvoon. Pääsyynä olivat vientirajotteet Mustanmeren terminaalin kautta, johon ovat vaikuttaneet myös sääolosuhteet ja droneiskut.
KazMunayGas on joutunut ohjaamaan öljytoimituksia vaihtoehtoisille reiteille. Joulukuussa yhtiö uudelleensuuntasi noin 300 000 tonnia öljyä muun muassa Baku–Tbilisi–Ceyhan-putken kautta. Toimituksia on ohjattu myös Venäjän Novorossijskin ja Ust-Lugan satamiin.
Ylijäämäpelko varjostaa markkinoita
Nousupanostuksista huolimatta markkinoilla pelätään edelleen globaalia ylitarjontaa.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA nosti tammikuun raportissaan maailmanlaajuisen öljyn kysynnän kasvuennustettaan 930 000 tynnyriin päivässä, kun aiempi arvio oli 860 000 tynnyriä.
Samaan aikaan järjestö kuitenkin nosti tarjonnan kasvuennustettaan 2,5 miljoonaan tynnyriin päivässä, mikä ylittää selvästi kysynnän kasvun. IEA varoitti, että markkinat pysyvät rakenteellisesti ylitarjonnassa.
BloombergNEF arvioi Brent-laadun keskihinnaksi 55 dollaria tynnyriltä vuonna 2026, mikäli Iranin tilanne ei häiritse markkinoita. Jos Iranin vienti kuitenkin poistuisi kokonaan markkinoilta, Brent voisi nousta jopa 91 dollariin tynnyriltä vuoden loppupuolella.
Heikentyvä dollari on tukenut öljyn hintaa. Dollari koki heikoimman viikkonsa seitsemään kuukauteen Yhdysvaltain ja Euroopan suhteiden kiristymisen sekä Ukrainan rauhanneuvottelujen epävarmuuden keskellä. Dollarin heikkeneminen tekee öljystä edullisempaa ulkomaisille ostajille.
