Suomalaisilta yritettiin huijata 148 miljoonan euron edestä rahaa vuonna 2025, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä tiedoista. Vuonna 2024 määrä oli 107,2 miljoonaa. Pankit onnistuivat tästä summasta estämään tai palauttamaan huijattuja maksuja 75,5 miljoonan euron edestä.
Rikollisille päätyi siten 72,5 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Edellisvuonna rikollisille päätyi 62,9 miljoonaa.
Huijareiden avuksi on tullut nyt tekoäly.
”Vaikka huijareille menossa olleista maksuista yli puolet saatiin torpattua, on menetetty rahamäärä kylmäävä. Teknologia on huijausten torjunnassa sekä ystävä että vihollinen: Tekoälyn avulla rikolliset voivat luoda massoittain uskottavia valeprofiileja ja laadukkaita suomenkielisiä huijausviestejä. Toisaalta tekoäly auttaa pankkeja ja viranomaisia havaitsemaan huijauksia ihmissilmää nopeammin”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Eniten rahaa huijattiin kalasteluhuijauksissa: 53,1 miljoonaa euroa. Näistä maksuista pankit saivat estettyä tai palautettua 31,2 miljoonaa.
Kalasteluhuijaus tarkoittaa huijausta, jossa rikollinen yrittää saada uhrilta luottamuksellisia tietoja – tyypillisesti verkkopankkitunnuksia, maksukorttitietoja, salasanoja tai muita henkilötietoja – esiintymällä luotettavana tahona, kuten pankkina, viranomaisena tai tunnettuina yrityksenä. Usein tämä tehdään sähköpostilla, tekstiviestillä, puhelulla tai valesivustolla, jossa uhria painostetaan tai houkutellaan klikkaamaan linkkiä ja syöttämään tietonsa, joita käytetään myöhemmin esimerkiksi taloudelliseen hyötyyn tai identiteettivarkauteen.
Vuoden 2025 huijausluvuissa on nyt ensimmäistä kertaa laskettu myös kalasteluhuijausten torjuntaprosentti, joka on 76. Tietojenkalasteluhuijausten kohteeksi joutui vuoden 2025 aikana lähes 17 000 ihmistä, joista 13 000:n varat pankit pystyivät pelastamaan.
”Kaikissa torjuntatoimissa pelastuneita rahamääriä ei voi arvioida, mutta läpimenneissä kalasteluhuijauksissa, eli sellaisissa, joissa rahaa on jo siirtynyt tai yritetty siirtää rikollisille, määrä oli yli 53 miljoonaa. Puhutaan siis merkittävistä summista”, Saxholm muistuttaa.
Peräti 60 prosentissa huijaustapauksia asiakas on itse siirtänyt rahat rikollisille, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Näissä tapauksissa ei siis ole ollut kyse esimerkiksi pankkitunnusten kalastelusta.
Uutena kategoriana onkin tilastoitu turvatilihuijaukset, jotka aiemmin laskettiin kalasteluihin.
Turvatilihuijauksessa rikollinen esiintyy pankin tai viranomaisen edustajana ja väittää, että uhrin tilillä olevat varat ovat vaarassa ja ne pitää “siirtää turvatilille” muka suojaan.
Sijoittaja Merja Mähkä sai viime elokuussa ulkomailta tulleen huijauspuhelun, jonka hän onnistui nauhoittamaan. Puhelussa suomea puhuva naisääni kertoi soittavansa Osuuspankista.
Turvatilihuijauksilla ihmisiltä varastettiin 38,4 miljoonaa euroa vuonna 2025. Näistä maksuista pankit saivat estettyä tai palautettua 23,8 miljoonaa.
Tyypillisessä turvatilihuijauksessa rikolliset soittavat pankin nimissä ja varoittavat, että tililtä on lähdössä suuri maksu. Asiakas manipuloidaan luovuttamaan tunnuksensa ja hyväksymään varojen siirto ”pankin turvatilille”. Uskottavuutta on usein lisätty luettelemalla urkkimalla hankittuja uhrin todellisia tilitapahtumia.
”Mitään turvatiliä ei ole olemassa – ei ole koskaan ollutkaan. Pankki pystyy kyllä turvaamaan asiakkaan rahat ilman mitään hyväksymisiä. Jos yhteydenottaja tarinoi turvatileistä, kyseessä on huijari”, Saxholm painottaa.
