Bitcoin on 17 vuodessa käynyt läpi useita 50–85 prosentin laskuja – ja jokaisen jälkeen tehnyt uudet huiput. Volatiliteetti ei ole häiriö, vaan omaisuuserän ominaisuus, jonka tarjonta on täysin joustamaton ja jonka kysyntä elää likviditeettisyklien mukana.
Kullan ja bitcoinin tämänhetkinen divergenssi ei ole mysteeri. Kullan kysyntä tulee nyt keskuspankeilta – rakenteellinen, hinnasta riippumaton ostovirta. Bitcoinin kysyntä on edelleen pääosin yksityistä ja markkinaehtoista pääomaa (mutta nyt mukana on myös valtiorahastoja ja eläketoimijoita), joka reagoi korkoihin, vipuun ja likviditeettiin.
Eläkeyhtiöiden perustelu ”ei fundamentteja, ei kassavirtaa” on kategoriavirhe.
Kaikilla rahahyödykkeillä – kullalla, dollareilla, valtionvelkakirjoilla reservinä – arvo perustuu ensisijaisesti rahallisiin ominaisuuksiin, ei kassavirtaan. Raha ratkaisee vaihdannan ongelman, eikä sen arvoa johdeta tuottovirrasta. Bitcoinin arvo ankkuroituu sen rahallisiin ominaisuuksiin ja ennalta määrättyyn tarjontapolitiikkaan, ei osinkoihin tai kuponkeihin.
Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla - Coinmotionin tarjous SalkunRakentajan lukijoille
Tarjous SalkunRakentajan lukijoille: Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1 %:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).
Bitcoin on ainoa todennettavasti rajallisen tarjonnan omaisuuserä, jonka emissio on algoritmisesti sidottu ja hinnasta riippumaton. Se on fundamentti – erilainen kuin osakkeilla, mutta olemassa oleva tekijä.
Kun velkavipu purkautuu omaisuuserässä, jossa ei ole keskusvaltaa eikä kaupankäynnin hätäjarruja, hinta hakee tasapainon nopeasti. Se on markkinamekanismi ilman tukiostoja tai vakauttimia. Vertailukohtana: kullassa ei nykyään nähdä yli 50 prosentin romahduksia, koska sen volatiliteetti on matalampi ja omistajapohja institutionaalisempi – ei siksi, että sen ”fundamentit” olisivat kassavirrassa.
Suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät omista bitcoineja, koska niiden mandaatti on minimoida volatiliteetti ja optimoida vakavaraisuutta, ei maksimoida pitkän aikavälin asymmetrista tuotto-riskisuhdetta irtiotoilla. Se on sääntelykysymys, ei mikään ontologinen totuus bitcoinin arvosta.
”Kryptotalvet” ovat olleet toistuva syklinen ilmiö. Kysymys ei ole siitä, romahtaako bitcoin – se romahtaa aina välillä – vaan siitä, onko 21 miljoonan kiinteä tarjonta ja hajautettu ja turvallinen verkko pitkällä aikavälillä kasvavan globaalin likviditeetin imuri.
Tarvitset parempia mentaalisia malleja.
Moni valtamedia ja sen koulutuspolku tuottaa melko samankaltaisen maailmankuvan. Kun ajattelu tapahtuu pitkään saman viitekehyksen sisällä, uusia ilmiöitä – kuten kryptovaluuttoja tai muita uusia omaisuusluokkia – tarkastellaan helposti vanhojen kategorioiden kautta.
Tällöin ne nähdään helpommin uhkana kuin mahdollisuutena. Tämä on yksi syy siihen, miksi osa ihmisistä hakee talous- ja teknologiakeskustelua nykyään valtamedian ulkopuolelta.
Eikä ihme että välttävät, näillähån ei kuuluisi olla mitään arvoa., paitsi niin kauan kun löytyy aina uusi hölmö, joka maksaa näistä tänään ostetuista huomenna vähän enemmän