J.P. Morganin tuore Mid-Year Outlook -raportti kuvaa tilannetta osuvasti: maailma on ”mukavan epämukava”, ja se vaatii sijoittajalta uutta lähestymistapaa.
Monet vuoden alussa vallinneet optimistiset odotukset ovat haihtuneet nopeasti. Poliittinen ilmapiiri, erityisesti Yhdysvalloissa, on epävakaa, ja markkinoita heiluttavat erityisesti Trumpin hallinnon yllätykselliset kauppapoliittiset toimet. Sijoittajien alkuvuoden toiveet deregulaatiosta, yritysveronalennuksista ja investointimyönteisestä politiikasta eivät ole vielä toteutuneet.
Sen sijaan on saatu tullikorotuksia, maahanmuuton rajoittamista ja säästölinjaa noudattava DOGE-ohjelma, jonka vaikutukset näkyvät jo työllisyysluvuissa ja kuluttajaluottamuksessa.
Trumpin hallinto on ajanut läpi merkittäviä tullikorotuksia, joiden seurauksena Yhdysvaltojen efektiivinen tullitaso voi nousta yli 15 prosentin – korkeimmalle tasolle sitten 1930-luvun. Tämä vaikuttaa suoraan globaaliin kasvuun ja yritysten kannattavuuteen. Lisäksi republikaanien ajama uusi veropaketti saattaa kasvattaa Yhdysvaltojen alijäämää kuudella biljoonalla dollarilla kymmenessä vuodessa.
Samaan aikaan nähtävissä on, että sijoittajat alkavat uudelleen arvioida dollarin asemaa. Vaikka dollari on yhä maailman reservivaluutta, sen arvo on laskenut suhteessa kaikkiin muihin merkittäviin valuuttoihin alkuvuoden aikana. Keskuspankit ympäri maailmaa ovat kasvattaneet omistuksiaan euroissa, jeneissä ja kullassa, ja dollarin osuus kansainvälisistä valuuttavarannoista on hitaassa laskussa.
Vaikka tämä kehitys saattaa pitkällä aikavälillä heikentää dollarin painoarvoa, akuutti romahdus ei näytä J.P. Morganin mukaan todennäköiseltä. Silti riski pidempiaikaisesta dollarin heikentymisestä on kasvanut, ja siihen varautuminen voi lisätä sijoitussalkun kestävyyttä. J.P. Morganin analyysin mukaan juuri eurooppalaiset ja japanilaiset osakkeet voivat tarjota amerikkalaisille sijoittajille paitsi hajautushyötyä, myös valuuttakurssista kumpuavaa lisätuottoa seuraavien 10–15 vuoden aikana.
Samaan aikaan tekoälyn rooli markkinoilla on kokenut mielenkiintoisen muutoksen. Vielä vuosi sitten tekoäly oli kaikkien huulilla, mutta vuoden 2025 keväällä keskustelu vaimeni. Erityisesti kiinalaisen DeepSeekin uuden mallin lanseeraus aiheutti epävarmuutta: se osoitti, että tehokkaita tekoälyratkaisuja voidaan kehittää merkittävästi halvemmalla kuin aiemmin ajateltiin. Tämä horjutti sijoittajien uskoa hyperskaalaajien, kuten Amazonin ja Metan, suurten investointien järkevyyteen.
Kuitenkin J.P. Morganin Mid-Year Outlook -raportti korostaa, ettei tekoälybuumi ole ohi – päinvastoin. Tekoälyn käyttökustannukset ovat laskeneet 80–99 prosenttia ja esimerkiksi Microsoftin pilvipalveluiden tekoälyn käyttö on viisinkertaistunut vuodessa. Pitkällä aikavälillä tekoälyn odotetaan nostavan tuottavuutta kautta linjan ja synnyttävän uusia markkinajohtajia, aivan kuten mobiiliteknologian nousu teki 2010-luvulla.
Sijoitussalkun allokaatiolla on merkitystä
Yksi raportin keskeisistä teemoista liittyy siihen, miten sijoittajan tulisi rakentaa salkkunsa tässä uudessa, epävarmassa ympäristössä.
Perinteinen lähestymistapa, jossa salkku painottuu vahvasti amerikkalaisiin osakkeisiin, ei enää välttämättä toimi yhtä hyvin. Viime vuosien voimakas Yhdysvaltojen markkinoiden ylituotto on johtanut siihen, että moni sijoittaja kantaa tiedostamattaan ylipainoa dollarisidonnaisissa sijoituksissa – joskus jopa huomaamattaan, kun salkun tasapaino on muuttunut markkinaliikkeiden myötä. Esimerkiksi 60/40-salkku vuodelta 2020 saattaa nyt muistuttaa enemmän 75/25-salkkua.
J.P. Morganin näkemyksen mukaan nykyinen ympäristö vaatii laajempaa hajauttamista ja uusien omaisuusluokkien hyödyntämistä. Salkun rakenteessa tulisi korostua sellaiset omaisuuserät, jotka eivät ole vahvasti korreloituneet keskenään, mutta joilla on silti itsenäistä tuottopotentiaalia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset sijoitukset, kuten hedge-rahastot ja infrastruktuurikohteet.
Hedge-rahastoista erityisesti markkinaneutraalit ja makrostrategiat voivat hyödyntää nykyistä korkean volatiliteetin ympäristöä. Infrastruktuurisijoitukset puolestaan tarjoavat usein inflaatiosuojattuja kassavirtoja ja mahdollisuuden vakaaseen tuottoon, joka ei ole riippuvainen osakemarkkinoiden liikkeistä.
Vaihtoehtoiset sijoitukset tuovat turvaa ja hajautusta epävarmuuden keskellä
Raportissa korostetaan myös kulta- ja strukturoidut tuotteet -sijoituksia. Kulta voi tarjota suojaa dollarin heikkenemistä ja geopoliittisia jännitteitä vastaan. Vaikka kryptovaluutat nähdään usein vaihtoehtona kullalle, analyysin mukaan ne ovat historiallisesti lisänneet salkun riskiä, eivät vähentäneet sitä.
Osakesidonnaiset strukturoidut tuotteet, jotka tarjoavat tuottoa markkinavolatiliteetin ja korkotason avulla, voivat sopia sijoittajille, jotka etsivät vaihtoehtoja perinteisille korkosijoituksille. Tällaiset tuotteet ovatkin yleistyneet selvästi vuoden aikana.
Listaamaton markkina muodostaa toisen kiinnostavan osa-alueen.
Listatun markkinan hiljentyessä – erityisesti listautumisaktiviteetin ollessa vähäistä – listaamattomien markkinoiden mahdollisuudet ovat kasvaneet. Pitkään omistuksissa olleet portfolioyhtiöt, secondary-markkinan kehitys ja evergreen-rahastojen suosion kasvu avaavat mahdollisuuksia kokeneille sijoittajille. Sijoittajien, jotka sijoittavat vain julkisille markkinoille, tulisi tiedostaa, että yhtiöt pysyvät yksityisinä yhä pidempään. Tänä päivänä pörssiin listautuvan amerikkalaisyhtiön mediaani-ikä on lähes 14 vuotta, kun vielä kymmenen vuotta sitten se oli alle 11 vuotta.
Kaiken kaikkiaan raportti antaa selvän viestin: nykyinen ympäristö on ristiriitainen ja epävarma, mutta ei toivoton. Vaikka kasvuennusteet ovat laskeneet ja riskit nousseet, monet markkinat – erityisesti Eurooppa, Japani ja Yhdysvallat – voivat yltää uusiin huippuihin seuraavan vuoden aikana.
Sijoittajan ei tule yrittää poistaa epävarmuutta, vaan rakentaa salkkunsa niin, että se kestää sen. Tärkeintä on pysyä suunnitelmassa ja varmistaa, että oma sijoitusstrategia on linjassa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa – myös silloin, kun maailma tuntuu epämukavalta. Juuri silloin syntyvät usein parhaat mahdollisuudet.
Hyvin kirjoitettu juttu! Näitä on mukava lukea.
Osakkeiden tapauksessa yhtiöiden voitot ovat yleensä olleet varmin ”ajuri” osakekurssille pitkällä aikavälillä ja teknojättien tapauksessa tätä on vauhdittanut amerikkalainen käytäntö ostaa ja mitätöidä omia osakkeita.
Teknojättien kasvuvauhti on ollut niin huimaa, että piensijoittaja tasapainottaessaan salkkua myymällä noita kaikkein suurimpia voittoja tekeviä firmoja luopuu usein parhaimmista yhtiöistä ja vaihtaa huonommin tuottavia tilalle.
Tietenkin teknojättien tapauksessa (jos salkku on etupäässä niitä)laskevien kurssien aikana nautitaan vauhdista, mutta ei suunnasta.
Ideaalitilanteessa nähdäkseni salkussa on sekä hurjaa kasvua, että tasaisen tylsiä hyviä osingonmaksajia, jolloin voi hyödyntää laskevia hintoja.
Tekoälyn suhteen olen taipuvainen uskomaan, että NVIDIAn Jensen on oikeassa, että olemme vasta nähneet alun ja kilpailu tehokkaammasta tekoälystä kiihtyy.
Listautumattomiin yhtiöihin on piensijoittajat voineet sijoittaa jo pitkään ostamalla Berkshire Hathawayn tai vaikka Investorin osakkeita Tukholman pörssistä.
Helsingin pörssiin olisi todella hienoa saada joku Investoria vastaava yhtiö.
Saa nähdä missä vaiheessa Yhdysvaltoihin listatut liiketoiminnaltaan hyvin globaalit yhtiöt huomioivat dollarin aseman muuttumisen. Ehkä näemme jossakin vaiheessa kyseisten yhtiöiden listautumista Euroopan ja Aasian pörsseihin.
Uskoisin täysin globaalien yhtiöiden voivan jopa hyödyntää valuuttakurssien eroja liiketoiminnassaan.
Saattaa olla että Yhdysvalloissa Trumpin seuraaja tekee yhtä radikaaleja muutoksia edeltäjänsä talouspolitiikkaan esim. terveydenhoidon kustannukset ovat olleet perinteisesti Yhdysvaltojen kipupiste.
Tai sitten seuraavan talouspolitiikan uudistuksen kohde ovat kuluttajahinnat tai hidastuneet asuntomarkkinat.
Yhdysvaltojen talouden koko pitää huolen siitä että mikä tahansa iso muutos vaikuttaa globaalisti, mikä myös tuo Eurooppaan paljon mahdollisuuksia.
Kiitos! Erittäin hyviä havaintoja.