Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää leikkauksia yritystukiin. Budjetista neuvotellaan vielä koko hallituksen kesken syyskuun alun budjettiriihessä.
Yritystukia karsitaan rajaamalla palveluhenkilöstö merenkulun miehistötuen ulkopuolelle. Lisäksi Business Finlandin T&K-valtuuden alentaminen vähentää yritystukien määrää.
T&K-rahoituslakia päivitetään niin, että valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosentin tavoite siirretään vuoteen 2035. Samalla T&K-rahoituksen lisäyksen kohdentumisessa painotetaan entistä voimakkaammin kasvua tukevia aloja.
Vuodelle 2026 kohdentuva säästö olisi 80 miljoonaa euroa, josta 24 miljoonaa euroa toteutuu yliopistojen indeksijäädytyksellä, 25 miljoonaa euroa kohdennetaan Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen, 11 miljoonaa euroa Business Finlandin avustusvaltuuksiin ja 20 miljoonaa vähennetään aiemmin kohdentamattomasta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta.
Vuodelle 2027 kohdentuva säästö olisi 160 miljoonaa euroa, joka kohdentuisi vastaavasti kuin vuoden 2026 säästö.
Turun kauppakamarin kesällä tekemään laajaan kilpailukykykyselyyn vastasi yli 220 yritysjohtajaa seudulta. Sen mukaan yritykset ovat jo valmiiksi keskimäärin varsin tyytymättömiä nykyisiin yritystukiin.
Erityisesti pk-yrityksille suunnatut tuet koetaan vastausten perusteella pääsääntöisesti huonosti kohdistuviksi, byrokraattisiksi sekä kilpailua vääristäviksi.
Esimerkiksi yrityksen sijainti ja koko määrittävät tukisummia. Varsinais-Suomen alue kuuluu esimerkiksi ELYn kehittämistukien osalta alimpaan tukiluokkaan, toisin kuin vaikkapa valtavasti viime aikoina investointeja houkutellut Pohjanmaa.
”Tuet eivät tunnu auttavan yrityksiä kasvussa riittävästi. Tukea kaivattaisiin erityisesti uusiin teknologioihin, TKI-työhön, kasvuun ja investointeihin sekä toiminnan muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi”, sanoo Turun kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen.
Yritystoiminta ei kuitenkaan voi perustua yhteiskunnan tukipolitiikkaan, toteaa valtaosa kyselyyn vastanneista.
Verokannustimet koettaisiin potentiaaliseksi tukimuodoksi, mutta ei nykyisessä muodossaan.
”Lainsäädännön ja byrokratian keventäminen organisaatioiden kaikilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla on ensiarvoisen tärkeää. Yritykset eivät niinkään tarvitse taloudellista tukea, jos lainsäädäntö ja hallinto ovat ketteriä ja kevyitä. Verotus pitää saada sekä yrityksien että kansalaisten osalta kevyemmäksi”, toteaa kesän kyselyyn vastannut.
Vastauksissa todetaan myös, että suorien tukien poisto on vähentänyt yritysten kehitystoimintaa.
Budjettiesityksen säästölistalla ollut miehistötuki eli risteilyaluksien saamat tuet ovat sen sijaan sellainen tukimuoto, joka on syytä säilyttää. Siihen löytyy useita perusteita:
”Päätöksiä ei pidä tehdä tyhjiössä. Emme voi olla EU-alueen ainoa maa, joka lopettaa varustamoiden tukemisen. Haluamme toki, että Suomen lipun alla liikennöidään edelleen eikä aluksia liputeta ulos. Tämä on koko maalle esimerkiksi mahdollisissa kriisitilanteessa tärkeää, ja tukee myös seudun vientiä ja tuontia sekä työllisyyttä”, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
