Suomen sahateollisuuden tilanne on mennyt kuluvan vuoden aikana oikeaan suuntaan, mutta tulevaisuuden näkymät eivät lupaile hyvää. Tämä käy ilmi Sahateollisuus ry:n tuoreesta suhdannekatsauksesta. Suhdannekatsauksen luvut perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n tietoihin.
Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,3 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sahatavaran vientimäärä Suomesta oli tammi-toukokuussa 3,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Toisen vuosineljänneksen jälkeen 12 kuukauden kumulatiivinen sahatavaran tuotantomäärä Suomessa oli 11,7 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuudessa viennin osuus tuotannosta on noin 80 prosenttia ja vientimaita on yli 70.
Määriä vertaillessa on syytä huomioida, että vertailukuukaudet vuonna 2024 olivat heikot.
Sahatavaran vientihinnat nousivat yhdeksän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientihinta on 15 vuoden aikana noussut kuusella 40 prosenttia ja männyllä 23 prosenttia, kun samaan aikaan tukkipuun hinnat ovat nousseet 78 prosenttia.
Tukkipuun ennätyskorkea hintataso tuottaa tällä hetkellä ongelmia sahateollisuudelle. Tukin hinta on jo kahden vuoden ajan ollut historiallisen korkea sahatavaran vientihintaan nähden. Raaka-ainekustannukset ovat suurin kustannuserä sahoille.
EK:n suhdannekyselyn sahateollisuuden vastausten mukaan kaikki keskeiset mittarit eli suhdannetilanne, -näkymät, tilauskanta ja myyntihintaodotus näyttävät kehittyvän negatiiviseen suuntaan.
”Ensimmäinen vuosipuolisko vientimarkkinoilla sujui vielä kohtuullisesti, mutta näkymät ovat heikentyneet voimakkaasti ja nopeasti kesäkuukausien aikana. Puutuotteiden kysyntä on heikkoa monilla keskeisillä markkinoilla ja euron vahvistuminen suhteessa dollariin heikentää kannattavuutta”, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
Sahateollisuuden vienti Kiinaan romahtanut
Vuoden ensimmäisen kvartaalin jälkeen kolme suurinta sahatavaran ja höylätavaran vientimaata kuutiometreissä mitattuna ovat Egypti (+37 prosenttia), Viro (+30 prosenttia) ja Iso-Britannia (+18 prosenttia).
Kymmenen suurimman vientimaan joukossa oli viisi maata Euroopasta.
Viro on noussut Suomen tärkeimpien sahatavaramarkkinoiden joukkoon Venäjän hyökkäyssodan alettua. Venäjältä tuotiin aiemmin Eurooppaan sahatavaraa, mutta pakotteiden vuoksi tämä ei ole enää mahdollista. Venäjä pystyy kuitenkin toimimaan vapaasti monilla muilla Suomen sahateollisuudelle tärkeillä vientimarkkinoilla, kuten Kiinassa, Japanissa sekä Pohjois-Afrikassa.
Kiina on ollut suomalaiselle sahateollisuudelle tärkeä markkina viimeisen 10 vuoden aikana ja suurimmillaan vienti oli vuosina 2017–2018, jolloin määrä oli liki 1 700 000 kuutiometriä vuodessa.
Koronapandemian jälkeen vuotuinen vientimäärä ei ole kuitenkaan enää ylittänyt miljoonaa kuutiometriä, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla määrät romahtivat jopa 41 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäisellä kvartaalilla Kiinaan vietiin 141 00 kuutiometriä saha- ja höylätavaraa.
Kiinassa hidastuneen kaupankäynnin taustalla ovat sekä rakennussektorin heikko tilanne että Venäjän dominointi Kiinan sahatavaramarkkinoilla. Vientihinnat maahan ovat kotimaiseen kustannustasoon verrattuna hyvin matalat.
Kuuma syksy luvassa ilmastopolitiikassa
Sahateollisuus ry:n mukaan epävarma kauppapoliittinen tilanne ja heikko talouskehitys ovat tällä hetkellä isoja negatiivisia tekijöitä toimintaympäristössä.
Lisäksi alkavan syksyn suuri kysymys on, mitä tapahtuu ilmastopolitiikassa.
Tällä hetkellä lausunnoilla ovat energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa tehdään parhaillaan väliarviointia ja selvitetään hiilinielulaskennan epävarmuuksia. Myös ilmastolakia tarkastellaan hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti. Lisäksi Euroopan unionin tasolla valmistellaan muun muassa EU:n 2040 ilmastotavoitteen päivittämistä.
”Ilmastopolitiikassa on tällä hetkellä meneillään monta päätöksentekoväylää. Tarvitaan suurta viisautta, ettei tämän hässäkän keskellä karauteta päin seinää. Hallituksen tulee kirjata selvästi kaikkiin papereihin, ettei metsien käyttöä rajoiteta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän tulee olla pääviestimme myös Brysseliin”, Sahateollisuuden Aalto kertoo.
Ilmastopolitiikan suunta ja tulevat päätökset luovat suurta epävarmuutta sahateollisuuden yrityksille. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty ja tuotu toistuvasti esiin hakkuiden rajoituksia.
”Syksyn aikana tieto ilmastopolitiikan kokonaiskuvasta laajenee ja tällöin aukeaa ikkuna ilmastolain päivittämiseksi uuden tiedon tasalle. Lakiin voisi tehdä täsmäkirjauksen siitä, ettei metsien käyttöä rajoiteta lain tavoitteiden saavuttamiseksi,” Sahateollisuus ry:n Tino Aalto ehdottaa.
