Maailmantalouden kasvun odotetaan tänä vuonna jäävän alle pitkän ajan keskiarvon. Iranin sota ja sen aiheuttamat häiriöt energiamarkkinoilla painavat kasvunäkymiä. Paljon riippuu siitä, milloin konflikti laukeaa ja Hormuzinsalmi aukeaa liikenteelle, arvioi Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen tuoreessa kotitalouksien suhdannekatsauksessa.
Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä on euroalueen kärkitasoa. Kasvu oli laaja-alaista, ja erityisen merkillepantavaa on kotitalouksien kulutuksen kääntyminen nousuun pitkän vaisun jakson jälkeen.
”Suomen talouskasvu on ollut alkuvuonna ripeää ja elpyminen on käynnissä. Jatkon kannalta jännitetään sitä, kuinka paljon Iranin sota vaikuttaa Suomen talouteen”, Mikkonen toteaa.
Kulutus elpyy – vaikka luottamus laahaa
Kuluttajien luottamus on pysynyt poikkeuksellisen matalalla tasolla ja heikentynyt entisestään kansainvälisten kriisien myötä. Tästä huolimatta yksityinen kulutus ja vähittäiskaupan myynti ovat lähteneet kasvuun.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli toukokuussa -10,5, kun se oli huhtikuussa -12,5 ja maaliskuussa -11,5. Vuotta aiemmin toukokuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,9.
Toukokuussa 2026 arviot oman talouden nykytilasta ja odotukset Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat yhä hyvin heikolla tasolla. Odotukset myös omasta taloudesta olivat vaisuhkot.
Kuitenkin näkemykset varsinkin omasta taloudesta kaikkiaan kohenivat edelliskuuhun verrattuna.
Tilanne kertoo kulutuskäyttäytymisen muutoksesta: varovaisuudestaan huolimatta kotitaloudet ovat alkaneet jälleen käyttää rahaa arjen hankintoihin.
”Vaikka kuluttajien luottamus on alhaalla, alkuvuoden tilastot kertovat, että kotitalouksien kulutus on piristynyt. Tämä voi johtua siitä, että säästöpuskureita on kasvatettu ja nyt uskalletaan taas kuluttaa, vaikka yleinen taloudellinen mieliala on matalalla”, Mikkonen arvioi.
Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut noin 10 vuoden takaiselle tasolle. Asuntolainojen ja kulutusluottojen kanta on yhä laskenut. Velkaantumisen lasku yhdessä vahvistuneiden säästöpuskurien kanssa tukee kulutuksen varovaista elpymistä.
Ostovoiman paraneminen tukee käännettä
Kulutuksen elpymistä tukee myös ostovoiman paraneminen. Palkat ovat nousseet viime vuosina hintoja nopeammin, ja ostovoimakuoppa on suurelta osin kurottu umpeen, kun ostovoima on kasvanut viimeiset kolmisen vuotta.
Vaikka inflaation kiihtymisen uhka on jälleen kasvanut energian hinnan nousun myötä, kokonaiskuva on edelleen kohtuullinen.
”Hintojen nousu on Suomessa vielä maltillista. Riski inflaation kiihtymiselle kasvaa kuitenkin päivä päivältä, kun Iranin sotaan ei olla saatu ratkaisua”, Mikkonen sanoo.
Kulutuksen piristymisestä huolimatta kotitaloudet pysyvät varovaisina suurten taloudellisten päätösten suhteen. Erityisesti asuntokauppa on edelleen hiljaista.
”Asuntokauppa on jälleen hyytynyt alkuvuonna ja kuluttajien asunnonostoaikeet ovat mittaushistorian matalimmalla tasolla. Hinnoissa ei ole vielä nähty nousua. Asuntomarkkinoiden elpyminen antaa yhä odottaa itseään. Tilanne kuvastaa kuluttajien kaksijakoista käyttäytymistä: arjen kulutukseen uskalletaan käyttää rahaa aiempaa enemmän, mutta epävarmuus hillitsee suuria hankintoja”, Mikkonen summaa.
