Makrotalous

Nordean strategi: Suomella ei varaa velkaelvytykseen

Suomen julkinen velka on pitkälti ”syömävelkaa”, joka ei täytä järkevän velanoton kriteerejä, arvioi Nordean päävaluuttastrategi Jussi Hahtela.

Suomen tämän hetken velkataakka ei ole kansainvälisesti katsoen korkea. Julkista velkaa on 110 miljardia euroa, mikä on noin 57 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euromaissa julkista velkaa on 96 prosenttia bkt:sta.

Ongelma ei olekaan velan taso vaan sen kasvuvauhti, toteaa Hahtela Nordean blogissaan. Vuodesta 2009 lähtien Suomen valtio on velkaantunut keskimäärin yhdeksän miljardia euroa vuodessa.

Lisäksi velkaantumisen syyt huolestuttavat.

”Jos lisävelka olisi käytetty investointeihin, velkaantumisessa ei olisi mitään ongelmaa. Hyvä investointi maksaa itsensä takaisin. Suomen tapauksessa velkaantumisella on kuitenkin paikattu valtion tulojen ja menojen välistä kuilua”, Hahtela toteaa.

”Käyttötarkoituksen osalta Suomen julkinen velka on pitkälti syömävelkaa, joka ei täytä järkevän velanoton kriteereitä.”

Kun korkotaso on nyt historiallisen alhaalla, ei valtion lisävelka vielä kirpaise. Hahtelan mukaan tällä hetkellä valtionvelan vuotuiset korkokulut ovat noin kaksi miljardia euroa.

Mutta mitä tapahtuu jos korkotaso nousee?

”Velanoton jatkaminen, korkeampi yleinen korkotaso ja luottoluokituksen lasku kasvattaisivat korkokuluja helposti miljardilla eurolla”, Hahtela laskee.

Miljardin euron korkokulut olisivat lähes kaksi prosenttia valtion 55 miljardin euron budjetista. Tällaisen summan kerääminen valtion budjetista ei ole Hahtelan mukana helppoa.

Esimerkiksi Destian myynnistä valtio saa vaivaiset 148 miljoonaa euroa.

valtionvelka-ja-BKT

 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös