Itseohjautuvat autot ovat yksi esimerkki markkinoiden luovasta tuhosta. Volvo on jo ilmoittanut haluavansa kantaa itse vastuun autoistaan, koska se luottaa enemmän omaan automatiikkaansa kuin ihmiseen kuljettajana. Vakuutuslainsäädäntö ei tunnista robottia auton kuljettajaksi.
Volvo haluaa, että ihmistä ei laiteta vastuuseen koneen tekemistä virheistä. Volvon pelkona on, että itseohjautuvien autojen myynti hyytyy, jos kuski tuomitaan auton virheistä.
EU-tasolla itseohjautuvien autojen läpimurtoa hidastaa vakuutusongelmien lisäksi laki, joka sallii niille vain 12 kilometrin tuntinopeuden. Autojen yhteiskäytön ja vuokraamisen odotetaan myös yleistyvän, mikä vähentää oman autovakuutuksen tarvetta.
Vastaavalla tavalla kotitaloudet voisivat vaatia kotivakuutusten siirtämistä asuntojen turvajärjestelmiä kauppaaville yhtiöille, jotka lupaavat estää asuntomurrot valvontakameroillaan. Jos järjestelmä pettää, kuten ilmeisesti voi käydä, niin vastuu ei olisi asiakkaalla, eikä vakuutusyhtiöllä, vaan turvafirmalla.
Tieto on asiakkaan arvokkain omaisuus
Kun älykkäät laitteet vähentävät ja siirtävät riskejä, niin mihin kuluttaja enää tarvitsee vakuutusta? Pitäisikö teknologian tuottajan kantaa aina vastuu ja vakuuttaa itsensä? Näin kuluttajan vakuutustaakka kevenisi huomattavasti, tai ainakin hintojen pitäisi laskea.
Autoista ja liikenteestä saadaan koko ajan enemmän tietoa kuin osataan käyttää. Sama pätee kuluttajakäyttäytymiseen ja terveystietoon. Se, joka pystyy parhaiten yhdistelemään ja analysoimaan saatavilla olevaa tietoa, korjaa isoimman potin.
Tieto on asiakkaan arvokkainta omaisuutta, mutta sen omistajuudesta ei ole selkeää sopimusta. Pankit, vakuutusyhtiöt, kaupat ja laitevalmistajat keräävät asiakkaistaan kaiken tiedon, mikä irti lähtee. Liian usein tiedonkeruu tapahtuu salamyhkäisesti, pienellä präntättynä.
Suuret finanssikonsernit pyrkivät kiivaasti ottamaan haltuunsa koko arvoketjun datasta sovelluksiin, niin pankkitoiminnassa, vakuutuksissa, vähittäiskaupassa kuin terveystiedossa. OP on ilmoittautunut mukaan myös liikennetiedon hallintaan.
LähiTapiola on tuonut markkinoille älyhenkivakuutuksen, joka perustuu jatkuvaan terveystietojen seurantaan. Tavoitteena on luoda uusia vakuutustuotteita, joiden luvataan vastaavan paremmin riskejä ja tarjoavan edullisempia hintoja.
Tietoja ei tipu ilman luottamusta
Vakuutusala on menossa kohti ajantasaisia vakuutuksia, joissa maksettu hinta vastaa nykyistä täsmällisemmin riskejä. Liikenteessä autotehdas voi vastata robotin virheistä ja vakuutusyhtiö kuljettajasta. Auto tunnistaa kuljettajan, jolloin jokaisella on omaa riskiprofiilia ja ajotottumuksia vastaava vakuutus.
Terveysvakuutuksiin liitetään aktiivisuusrannekkeet ja muuta seurantaa, joka kertoo elintavoista. Niiden perusteella vakuutuksen hinta voi vaihdella kuukausittain. Työpaikoilla terveydenhuollosta ei tulevaisuudessa makseta könttäsummaa, vaan jokaisen työntekijän muuttuvat riskejä voidaan seurata ajantasaisesti ja hinta muuttuu niiden mukana.
Jotta näin tapahtuu, asiakkaan pitää luottaa yhtiöihin. Se puolestaan edellyttää avointa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Kuluttajan pitää saada viime kädessä hallita omia tietojaan ja määrätä niiden käytöstä. Mitä enemmän on valmis tietoja luovuttamaan, sitä enemmän siitä on saatava hyötyä.
Artikkeli on alunperin julkaistu Talouden tulkki -sivustolla 27.9.2016.
