Taalerin sijoitusjohtaja Samu Lang ei usko lyhyiden ja pitkien korkojen tuottoeron kaventumisen ennakoivan taantumaa.
Laskeva korkokäyrä on ollut aiemmin melko luottava taantumaa ennustava indikaattori. Nouseva korkokäyrä vallitsee siis usein tilanteessa jossa markkinoilla odotetaan inflaation kiihtyvän ja keskuspankin nostavan lyhyitä korkoja.
Tasainen tai laskeva korkokäyrä viittaa puolestaan tyypillisesti heikkoihin talous- ja inflaationäkymiin. Tällöin markkinoilla odotetaan keskuspankin keventävän rahapolitiikkaa ja laskevan ohjauskorkoa.
Korkokäyrä kertoo markkinakorkojen tason eripituisissa korkosijoituksissa. Korkokäyrä – tai toiselta nimeltään tuottokäyrä – kuvaa korkojen aikarakennetta, eli tuottoja eri maturiteetin korkosijoituksissa. Yleensä korkokäyrä on loivasti oikealle nouseva, eli pitemmän maturiteetin korkopapereista sijoittaja saa paremman tuoton.
SalkunRakentaja kertoi eilen lyhyiden ja pitkien korkojen tuottoeron kaventumisesta Yhdysvalloissa. Tuottoeron kaventuminen tarkoittaa sitä, että tuottokäyrä loivenee.
Tuottokäyrä on Yhdysvalloissa laskenut alemmaksi kuin kertaakaan 10 vuoteen. Kahden ja 10 vuoden korkopapereiden tuottoero on kaventunut vain 0,63 prosenttiyksikköön, mikä on alhaisin ero sitten marraskuun 2007.
Yield Curve ends the day at its flattest level of the expansion: 60 bps spread b/t 10-yr and 2-yr yields. pic.twitter.com/FT5SiTJSjR
— Charlie Bilello (@charliebilello) 21. marraskuuta 2017
Taalerin sijoitusjohtaja Samu Lang ei ole tuottokäyrän loiventumisesta huolissaan.
”Viime päivinä markkinoilla on ollut paljon spekulaatiota siitä, että korkokäyrän loiventuminen Yhdysvalloissa olisi merkki siitä, että talouden kasvuodotukset ovat laskussa. Olen eri mieltä. Korkokäyrän loiventuminen on seurausta rahamarkkinakorkojen noususta eikä pitkien korkojen laskusta”, Lang toteaa Taalerin markkinakatsauksessa.
Langin mukaan pitkät korot reagoivat herkästi talouden kasvuodotuksiin ja arvioihin tulevan inflaation kehityksestä kun taas rahamarkkinakorot seuraavat keskuspankkien rahapolitiikkaa.
Suurin selittävä tekijä sille, että pitkät korot eivät ole nousseet vahvistuvan talousdatan mukana, löytyy Langin mielestä poikkeuksellisesta korkoerosta Yhdysvaltojen ja euroalueen välillä ja siitä seuraavista rahavirroista.
”Sijoittajat hakeutuvat ylivertaista tuottoa tarjoaviin yhdysvaltalaisiin sijoituksiin ja vastaavasti yhdysvaltalaiset korkosijoittajat pitävät varansa kotimaassa. Tämä nostaa joukkolainojen hintoja Yhdysvalloissa ja hillitsee korkojen nousua, vaikka talousdatan perusteella suunnan pitäisikin olla ylöspäin.”
