Kiinteistöjen ja tonttien verotusarvon laskentatapa tulee muuttumaan vuodesta 2020 lähtien. Uudistus tulee nostamaan kiinteistöjen verotusarvoja pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Kiinteistöverouudistus koskee noin 2,1 miljoonaa verovelvollista eli kaikkia, jotka omistavat Suomessa kiinteistöjä – omakotitaloja, lomamökkejä, liikekiinteistöjä tai tontteja. Sen vaikutukset eivät kuitenkaan osu tasapuolisesti kaikkiin kiinteistönomistajiin alueellisten erojen vuoksi.
”Kansallisvarallisuutemme arvo tulee laskemaan”
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen pelkää uudistuksen tuovan mukanaan haitallisia vaikutuksia asuntomarkkinoille.
”Kiinteistönomistajan kannalta kustannukset nousevat kohtuuttomasti, jos vanhan omakotitalon tai kesämökin verotusarvo nousee merkittävästi korkeammalle tasolle ja kunnan kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan. Hiipuvilla haja-asutusalueilla uudistus ei välttämättä vaikuta verotusarvoihin ja ylläpitokustannuksiin mitenkään, mutta kasvualueilla, jonne riittää väkeä ja asunnot käyvät hyvin kaupaksi, verotusarvo ja kiinteistöveron määrä voivat nousta moninkertaisesti”, Rantanen varoittaa.
Kustannusnousu voi olla merkittävä. Jos kiinteistövero nousee esimerkiksi tuhannesta eurosta viiteen tuhanteen. Käytännössä se tarkoittaa, että talon ylläpitokustannukset nousevat yli 300 euroa kuukaudessa, Rantanen havainnollistaa.
Rantanen pelkää myös, että omistamisesta tulee entistä epäsuositumpaa.
”Ymmärrettävästi moni kiinteistönomistaja voi myös kokea, että häntä rangaistaan siitä, että hän on kuuliaisesti kaikki vuosikymmenet huolehtinut kiinteistönsä kunnosta ja tehnyt tarvittavat huolto- ja korjaustyöt ylläpitääkseen ja nostaakseen omistuksensa arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset joutuvat jättämään remontit tekemättä ja siirtävät pakollisia korjauksia niin pitkälle kuin mahdollista. Riskinä on, että koko kansallisvarallisuutemme arvo tulee laskemaan.”
Kasvualueilla kiinteistöveron nousu heijastuu luonnollisesti myös alueiden jo ennestään korkeisiin vuokratasoihin, kun taloyhtiöiden ylläpitokustannukset ja vastikkeet nousevat, toteaa Rantanen.
Tyrehtyykö vanhojen asuntojen asuntokauppa?
Tuleva muutos hidastaa Rantasen arvion mukaan myös entisestään vanhojen ja käytettyjen asuntojen liikkuvuutta.
”Erityisen haasteelliseksi tilanne voi muodostua alueilla, joissa vanhat kiinteistöt eivät nytkään käy millään kaupaksi tai alueilla, joissa asuntojen hintataso on valmiiksi ihmisten kipurajoilla. Kiinteistöjen ja kotien pakkomyyntien määrä voi kasvaa entisestään.”
”Jos kiinteistön huolenpidosta ja hyvästä kunnosta rangaistaan merkittävällä verotusarvon korotuksella, eikä kunnat reagoi tähän laskemalla vastaavasti kiinteistöveroprosenttia, tulee jatkossa yhä harvempi toteuttamaan unelmansa omasta talosta, mökistä tai kodista. Myös muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen ahtaalla asuminen tulee valitettavasti jatkumaan meillä”, uskoo Rantanen.
Kiinteistöverouudistuksen taustalla alueelliset erot kiinteistöjen kauppahinnoissa
VM:n teettämien asiantuntijaselvitysten mukaan maapohjien kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä on uudistettava, koska rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotusarvostuksessa.
”Uusi arvostamisjärjestelmä parantaa kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Päämääränä ei ole korottaa tai keventää verotusta, vaikkakin verotusarvot voivat joillain alueilla nousta ja joillain laskea”, kertoo finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.
Koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan uudenlaisella menetelmällä, jossa hyödynnetään kauppahinta-, kiinteistö-, maasto- sekä rakennus- ja huoneistorekisteritietoja.
