SalkunRakentaja listasi Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi ne tekijät, joiden ansioista Suomi on noussut Euroopan takapajulasta yhdeksi maailman taloudellisesti menestyneimmistä maista.
1800-luvun puolivälissä Suomi oli yksi Eurooppan köyhimmistä maista. Viimeisten 150 vuoden aikana maamme talouskasvu oli kuitenkin Japanin jälkeen maailman toiseksi nopeinta.
Sata vuotta sitten Suomi oli köyhä maatalousmaa, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli vain puolet ajan johtavien teollisuusmaiden, Iso-Britannian ja USA:n tasosta. Nyt 100-vuotias Suomi on teollistunut, palveluistunut ja muuttunut jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi.
Legatum Instituten mukaan Suomi on maailman kolmanneksi hyvinvoivin maa. Edellä on vain Norja ja Uusi-Seelanti.
1. Poliittinen pragmaattisuus
Suomalaiset eivät helposti lähde aatteiden vuoksi barrikaadeille. Siihen ei kylmässä pohjolassa ole ollut varaa. Kun katto vuotaa tai ikkuna on rikki, on tupa saatava lämpimäksi, muuten koittaa perikato. Toisen maailmansodan ja kylmän sodan vaaran vuosina Suomi onnistui taitavasti pitämään itsenäisyytensä ja vapautensa. Viisaalla politiikalla on luotu otollista maaperää myös taloudellisen vaurauden rakentamiselle.
2. Vakaa yhteiskuntajärjestys
Yritykset arvostavat vakaata yhteiskuntaa. Siksi Suomi on turvallinen sijoituskohde kansainvälisille investoinneille. Jatkuvuus ja ennustettavuus ovat asioita, joita elinkeinoelämä arvostaa.
Fund for Peace -organisaation mukaan Suomi on maailman vakain maa ja Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
3. Kasvupolitiikka
Suomen talouspolitiikassa on pyritty edistämään kasvua, ei pelkästään tasaamaan suhdanteita. 1900-luvulla talouspolitiikka tähtäsi Suomen teollistamiseen. Viime vuosisadan lopulla ja uudella vuosituhannella Suomi on pyrkinyt edistämään korkean teknologian läpimurtoja.
Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi teollistui myöhään. Suomen varsinainen teollistuminen alkoi vasta 1860-luvulla, puunjalostusteollisuudella. Kuitenkin vielä 1900-luvulla peräti 73 prosenttia kansasta sai elantonsa maanviljelystä.
1900-luvulla kasvu oli hurjaa, sillä tuottavuus yli 13-kertaistui ja bruttokansantuote noin 13-kertaistui. Vuosina 1925 – 2006 Suomen teollisuustuotanto 22-kertaistui. Elintasomme on 22-kertaistunut vuosina 1860-2004 ja työtunnin arvo on noussut 1,5 eurosta 35 euroon.
4. Luottamus teknologiaan
Nokia ei ole suinkaan ainoa esimerkki Suomen korkean teknologian saavutuksista. Korkea teknologia vyöryy kaikille toimialoille. Jopa peliteollisuudesta on tullut merkittävä tekijä Suomen elinkeinoelämässä. Noin 30 prosenttia Suomen työntekijöistä työskentelee suoraan tai välillisesti teknologiateollisuudessa.
Hyvä osoitus Suomen teknologisen osaamisen laajuudesta olkoon vaikkapa se, että Rolls-Royce kertoi viime maaliskuussa perustavansa Turkuun uuden etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskuksen.
5. Luonnon hyödyntäminen
Suomi on aina osannut hyödyntää metsää. Viime vuosikymmeninä myös matkailusta – erityisesti Lapissa – on tullut elinkeino, joka houkuttelee matkailijoita ympäri maailmaa. Matkailutoimialat edustavat 3,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Matkailijoiden yöpymismäärät kasvoivat Lapissa viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Kymmenessä vuodessa Lapin matkailu on kasvanut yli 500 000 yöpymisellä. Vuoden 2016 aikana Lapissa rekisteröitiin noin 2,6 miljoonaa yöpymistä. Kasvua edellisvuoteen oli 13,1 prosenttia. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Lapissa 18 prosenttia ja kotimaistenkin matkailijoiden 9,3 prosenttia edellisvuodesta.
6. Luterilainen työmoraali
Kristinuskon merkitys ideologisena tukipilarina on tieteen saavutusten ja tiedon lisääntymisen vuoksi hiipunut, mutta luterilaisuuteen liitetty korkea työmoraali lienee edelleen Suomen vahvuus.
Max Weber väitti vuonna 1905 julkaistussa teoksessaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, että protestanttinen etiikka sai ihmiset keskittymään omien yritystensä kehittämiseen, kaupantekoon ja varallisuuden kasvattamiseen. Weberin mukaan protestanttinen työetiikka vaikutti suuresti kapitalismin kehittymiseen. Luther puolestaan korosti työn ja askeettisuuden merkitystä.
Suomalaisista suurin kuuluu edelleen Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tosin uskonnottomien määrä kasvaa koko ajan.
7. Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä on saanut kosolti kansainvälistä huomiota. Erityisesti peruskoulua on kehuttu yhdeksi maailman edistyksellisimmistä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Uusimmassa Pisa-selvityksessä Suomi sijoittui seitsemänneksi.
8. Kaupankäynti
Suomi elää viennistä ja maailmankaupasta. Ýksi keskeinen selitys Suomen menestykselle on ollut teollistuminen viennin myötävaikutuksella. on ollut vientivetoinen teollistuminen. Suomi on maailmantalouden vaihdannassa erikoistunut omiin vahvuuksiinsa, saaden näin tuotannon mittakaavaetuja. Jälkiteollisessa vaiheessa raskaan teollisuuden rinnalle alkoi nousta korkea teknologia keskeisimmäksi vientisektoriksi.
Viennin osuus on yli kolmasosa koko kansantuotteesta.
9. Liberalismi ja luova hulluus
Taloudellinen hyvinvointi syntyy paitsi vapaasta markkinataloudesta myös arvojen ja arjen vapaudesta. Uudet innovaatiot ja ennakkoluulottomat kokeilut syntyvät vain olosuhteissa, joissa ihmisten ajattelua ja toimintaa rajoitetaan mahdollisimman vähän. Rajoja rikkovat oivallukset edellyttävät ajattelun ja toiminnan uskallusta ja vapaassa yhteiskunnassa yksilöitä ei rangaista, vaan kannustetaan näihin oivalluksiin.
Saksalaisen filosofin, Immanuel Kantin mukaan ihmisten vapaus on vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä loukkaamasta toisten vapautta.
Suomi on Ruotsin ja Norjan ohella maailman vapain maa.
10. Sisu
Menestykseen vaaditaan hyvää onnea. Jostain syystä onni potkii kuitenkin yleensä niitä, jotka jaksavat yrittää. Suomi on aina ollut täynnä oman elämänsä lassevirenejä, joilla on ollut tahtoa ja rohkeutta taistella tiensä voittoon kaatumisesta huolimatta.
Sisu on väkevä sekoitus rohkeutta, kestävyyttä, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta. Se on yhtä keskeinen osa suomalaista kansallisidentiteettiä kuin sauna ja Sibelius.
