Ovatko naiset miehiä parempia sijoittajia?

Akatemiaprofessori Matti Keloharju kertoo miesten ja naisten eroista sijoittajina.

Naiset sijoittavat tunnettuihin yhtiöihin, joilla on selkeä brändi ja linkki heidän omaan elämäänsä, mutta saavatko he miehiä parempaa tuottoa sijoituksistaan?

Morningstarin selvityksen mukaan ammattimaisten salkunhoitajien joukossa nainen on edelleen harvinaisuus Yhdysvalloissa, eikä heidän osuutensa erityisen suuri Suomessakaan ole.

Naisia on vain yhdeksän prosenttia Yhdysvalloissa toimivien rahastojen salkunhoitajista. Naisten osuus salkunhoitajista onkin selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi lakimiehistä, joista 33 prosenttia on naisia tai tilintarkastajista, joista 63 prosenttia on naisia.

Toisaalta media tarjoilee naisten paremmuudesta sijoittajina kertovia lööppejä, Iltalehti: ”Tutkimus paljastaa: Naiset ovat miehiä parempia sijoittajia”

Naisten alhainen osuus salkunhoitajista ei mene yksiin parempien sijoitustuottojen kanssa, joten herää kysymys siitä, miten tämä asia oikein menee?

Sijoitustuotoissa ei merkittävää eroa naisten ja miesten välillä…

Tällä hetkellä Aalto-yliopistossa vaikuttava Suomen akatemianprofessori Matti Keloharju on yksi Euroopan johtavista taloustieteilijöistä ja maailmanlaajuisesti tunnettu rahoituksen tutkija.

SalkunRakentaja kysyi Matti Keloharjulta miesten ja naisten välisistä eroista sijoittajana.

”Ensinnäkin tiedetään, että miehet käyvät huomattavasti enemmän kauppaa kuin naiset”, Keloharju kertoo ja viittaa Barberin ja Odeanin tutkimustuloksiin. ”Kaupankäynnistä seuraa transaktiokustannuksia ja näiden kustannusten jälkeen naiset menestyvät miehiä paremmin”.

Kuluperusteisesti miehet siis häviävät naisille, mutta muihin mahdollisiin tuloksiin Keloharju suhtautuu skeptisesti. ”Tehokkaiden markkinoiden takia on aika vaikeaa löytää eroja raaka-performanssissa” Keloharju toteaa.

Tehokkaiden markkinoiden yhteydessä puhutaan usein siitä, miten vaikeaa indeksiä on voittaa, mutta Keloharju muistuttaa, että indeksille on myös vaikea hävitä. ”Tehokkaat markkinat hinnoittelevat osakkeet tavalla, joka suojaa huonoa sijoittajaa”, Keloharju kiteyttää.

Ne tulokset mitä miesten ja naisten välisistä paremmuuseroista on julkaistu, ovat Keloharjun mukaan, kulueroa lukuun ottamatta, varsin höttöisiä. Keloharju myös muistuttaa, että mikäli todellista sukupuolten välistä eroa löytyisi, olisi tämä todennäköisesti julkaistu jo moneen kertaan.

Esimerkiksi sijoittajien älykkyydellä on siis merkitystä saatuihin sijoitustuottoihin, mutta sukupuolella ei.

…vaikka näin yleisesti uskotaan olevan

Keloharju kertoo, että on yleinen stereotypia, että miehet olisivat naisia paneutuneimpia rahoitusasioihin ja että markkinat myös ajattelevat näin: ”Se kuinka paljon uutta rahaa sijoitusrahastoihin tulee sisään, riippuu salkunhoitajan sukupuolesta”. Keloharju kertoo.

”Vaikka miehet eivät ole naisia parempia salkunhoitajia niin tutkimustulokset osoittavat, että naisten hallinnoimaan rahastoon ei haluta sijoittaa rahaa. Lisäksi salkunhoitajan vaihtaminen miehestä naiseen laskee rahastoon siirtyvien uusien varojen määrää”, Keloharju kertoo.

Tässä kohti siis miesten ja naisten välillä on selkeitä eroja, mutta ne eivät liity miesten ja naisten väliseen suorituskykyyn, vaan siihen miten sijoittajat ajattelevat miesten ja naisten välisistä eroista.

Stereotypioissa on siis eroja, ja nämä tulokset voivat osaltaan selittää miksi naisia on niin vähän salkunhoitajina: rahastoyhtiön saamien palkkioiden kannalta rahasto on sitä menestyneempi mitä enemmän siihen on sijoitettu pääomaa.

Stereotypia ulottuu myös perheiden sisälle. ”Perheen varantojen sijoittaminen osakkeisiin on todennäköisempää, kun nimenomaan mies on töissä rahoitusalalla”, Keloharju kertoo.

Rahastojen valinnassa on eroja miesten ja naisten välillä

Keloharju on itse tutkinut rahastojen ja osakkeiden omistusta Suomessa. Miehet omistavat enemmän osakkeita kuin naiset, mutta löydettävissä on myös muita ja merkittävämmän kokoisia eroja.

Miehet ovat naisia riskihakuisempia ja sijoittavat enemmän osakkeisiin ja osakerahastoihin ja vähemmän korkomarkkinoille.

”Naiset sijoittavat miehiä todennäköisemmin rahastojen rahastoihin, jotka ovat suoria rahastoja kalliimpia”, Keloharju kertoo.

Miehet puolestaan sijoittavat naisia todennäköisemmin suoriin osakkeisiin ja passiivisiin rahastoihin. Nämä ovat perinteisiä rahastoja edullisempia vaihtoehtoja.

”Sikäli miehet ovat tehneet suomessa fiksumpia rahastovalintoja, mutta se voi johtua myös siitä, että pankit targetoivat neuvonnassaan enemmän naisia. Yhdistelmärahasto on pankin kannalta parempi. ” Keloharju pohtii.

Keloharjun tuloksista näkyy, että vähittäismyynnin ulkopuolisia rahastoja ostaa todennäköisemmin mies kuin nainen.

Voi siis olla, että mies ei yhtä helposti usko pankin neuvoihin tai sitten pankki kohdentaa neuvonsa naisille.

Niin tai näin vaikuttaa siltä, että naisten alhainen osuus salkunhoitajista ei ole sidoksissa naisten saamiin sijoitustuottoihin, vaan rahastosijoittajien mieltämiin stereotypioihin.