Yksi menestyksekkäimmistä kehittyvien markkinoiden rahastoista löytää sen yllättävästä paikasta: Etelä-Korean ja Taiwanin puolijohdevalmistajista.
Maaliskuun 2026 geopoliittinen myllerrys on kääntänyt markkinoiden perinteiset lainalaisuudet ylösalaisin. Iranin sodan kärjistyminen on ajanut öljyn hinnan rajuun nousuun, mikä on ruokkinut inflaatiopelkoja ja pakottanut keskuspankit uudelleenarvioimaan rahapolitiikkaansa.
Tavallisesti kriisiaikoina turvasatamana toimivat valtionlainat ovat nyt myrskyn keskipisteenä. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korot ovat nousseet öljyn hinnan rinnalla, koska sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa inflaatioriskin kompensoimiseksi. Tämä on epätavallinen ilmiö: geopoliittiset shokit tukevat tyypillisesti valtionlainojen kysyntää, mutta nyt tilanne on päinvastainen. Syy siihen on selvä: shokki välittyy energiahintojen ja inflaation kautta. Kun inflaatio on ongelma, nimellishintaiset valtionlainat eivät tarjoa suojaa.
Kehittyvät taloudet kärsivät kaksinkertaisesta paineesta korkomarkkinoilla — dollari on vahvistunut ja joukkolainatuotot ovat kohonneet samanaikaisesti.
Stagflaatioriski on nyt markkinoiden keskiössä. Pitkittynyt Hormuzinsalmen häiriö voisi nostaa energiakustannuksia niin paljon, että inflaatio kiihtyy samalla kun talouskasvu heikkenee. Tämä rajoittaisi Fedin ja muiden keskuspankkien kykyä laskea korkoja ja paineistasi sekä osakkeiden arvostuksia että joukkolainojen hintoja.
Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto on noussut noin 0,3 prosenttiyksikköä sodan alkamisen jälkeen. Saman suuntaista kehitystä on nähty myös muilla markkinoilla. Näin ollen sodan hintalappu joukkolainamarkkinoilla on ollut tähän mennessä jopa noin 2-3 biljoonaa.
Robeco suosii aasialaisia siruvalmistajia
Tässä ympäristössä alankomaalainen varainhoitaja Robeco on rakentanut strategiansa, joka ohittaa Lähi-idän lähes kokonaan. Yhtiön Robeco Emerging Stars Equities -rahasto on yksi kehittyvien markkinoiden parhaiten suoriutuneista: se on voittanut 96 prosenttia vertailuryhmän rahastoistaan viimeisen vuoden aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana rahasto on tuottanut 10,49 prosenttia vuodessa, kun vertailuindeksin tuotto on jäänyt 6,90 prosenttiin. Helmikuun lopussa rahaston hallinnoima varallisuus oli 4,6 miljardia dollaria.
Rahaston varoista yli 40 prosenttia on sijoitettu Etelä-Korean ja Taiwanin osakkeisiin. Korkea allokaatio perustuu tekoälyn rakenteelliseen kysyntään.
”Tekoäly ei tule kuolemaan globaalin taantuman takia”, sanoo rahaston asiakassalkunhoitaja Jan de Bruijn Bloombergin haastattelussa. Hänen mukaansa Aasian puolijohdejättien hinnoitteluvoima säilyy myös laskusuhdanteessa.
De Bruijnin argumentti nojaa markkinaosuuksiin, jotka ovat poikkeuksellisen keskittyneitä. Taiwanilla on hänen mukaansa noin 80 prosentin markkinaosuus logiikkasiruissa ja Etelä-Korealla 80–90 prosentin osuus tekoälyn kouluttamiseen siruvälttämättömistä HBM-muistipiireistä. Näin suuret markkinaosuudet antavat yhtiöille merkittävän hinnoitteluvoiman.
Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että nämä yhtiöt pystyvät siirtämään kustannusnousut asiakkaille. Tekoälykysyntä on niin rakenteellista, ettei infrastruktuuriin tarvittavia siruja voida korvata halvemmilla vaihtoehdoilla.
Alennuksella ostaminen: strategia holdingyhtiöiden kautta
Rahasto hyödyntää myös epäsuoran omistamisen strategiaa, joka mahdollistaa suosikkiteemoihin sijoittamisen alennuksella verrattuna suoraan osakeostamiseen.
Käytännössä rahasto ostaa holdingyhtiöiden osakkeita, jotka käyvät kauppaa jopa 60 prosentin alennuksella suhteessa omistettujen yhtiöiden markkina-arvoon. Niinpä salkussa on SK Square Co. eikä SK Hynix Inc., ja Naspers Ltd. eikä Tencent Holdings Ltd.
”Löydät toisinaan holdingyhtiön, jolla on omistus jossakin yrityksessä, ja kun lasket osien summan, huomaat pääseväsi sijoitustarinan piiriin merkittävällä alennuksella”, de Bruijn kuvaa. ”Uskomme, että alennus kapenee ajan myötä.”
Latinalainen Amerikka ylipainossa, Lähi-itä alipainossa
Maantieteellisesti rahasto on ylipainossa Latinalaisessa Amerikassa. Aasian positiot ovat valikoituja, ja Lähi-itä on selvästi alipainossa. Juuri tämä positiointi on osoittautunut edulliseksi Iranin sodan myötä.
Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa positiointimme on ollut kohtuullisen hyvä suhteessa siihen, mitä tällä hetkellä tapahtuu”, de Bruijn toteaa Bloombergille.
Latinalaisessa Amerikassa useat keskuspankit, joilla on korkeat reaalikorot ja laskeva inflaatio, tulevat todennäköisesti laskemaan korkojaan vuonna 2026, mikä tukee alueen joukkolainoja ja parantaa kotimaista kysyntää. Tämä tekee alueesta houkuttelevan myös korkosijoittajille.
Joukkolainamarkkinoilla kehittyvien markkinoiden velkakirjat ovat pitkällä aikavälillä osoittautuneet kestäväksi omaisuusluokaksi. Kehittyvien markkinoiden joukkolainat tuottivat vuonna 2025 selvästi paremmin kuin kehittyneiden markkinoiden lainat huolimatta kauppapoliittisista paineista, ja niiden juokseva korkotuotto on tällä hetkellä 6,9 prosenttia verrattuna globaalien ja yhdysvaltalaisten lainojen 3,6 ja 4,2 prosenttiin.
Riskejä silti riittää. Öljyn hinnan pysyminen korkealla voi jarruttaa koronlaskuja kehittyvissä talouksissa, ja Yhdysvaltain tullipolitiikan epävarmuus rasittaa globaaleja toimitusketjuja. De Bruijn silti uskoo, että tekoälyn rakenteellinen kysyntä tekee Aasian teknologiaosakkeista poikkeuksellisen kestävän ankkurin myös myrskyn keskellä.
