Suositun ja yksinkertaisen arvosijoittajan sijoitusstrategian tulokset ovat yllättäen olleet viime vuosina heikkoja.
Arvosijoittaja etsii osakkeita, joiden todellinen arvo ylittää niiden markkina-arvon. Yksi tunnetuimpia arvosijoittamiseen perustuvia sijoitusstrategioita on niin sanottu taikakaavastrategia, jonka Joel Greenblatt lanseerasi vuonna 2005 arvoyhtiöiden osakevalinnalle.
Taikakaavan ideana on laittaa osakkeet paremmuusjärjestykseen kahden muuttujan perusteella: tehollisen pääoman tuoton (pääomaan ei lasketa liikearvoa) ja tulostuoton perusteella. Näillä kriteereillä muodostetaan sijoitussalkku, joka päivitetään vuoden välein aina uusimman paremmuusjärjestyksen mukaisesti.
Taikakaavan perusmallissa on siis vain kaksi mittaria: ”Tehollisen” Sijoitetun pääoma tuotto (EBIT / (nettokäyttöpääoma + käyttöomaisuus)) sekä tulostuotto (EBIT / yritysarvo).
Yritysarvo siis kuvaa yhtiön markkina-arvoa lisättynä korollisilla nettoveloilla. EBIT / yritysarvo (tai sen käänteisluku EV / EBIT) on mittari, joka on yritysostajan perustunnusluku. Sehän kertoo potentiaaliselle yrityksen ostajalle millaista tuottoa ostajaa saisi sijoitukselle huomioiden velat ja kassavarat.
Taikakaavaa on täydennetty useilla lisämittareilla. Esimerkiksi yksi tällainen täydennetyn taikakaavan sijoitusstrategia on ERP5, jossa sijoitetun pääoman tuoton ja tulostuoton lisäksi mukaan otetaan hinta per tasesubstanssi (P/B) ja viiden vuoden keskimääräinen ROIC.
Lisätietoja Taikakaavasta löytyy täältä.
Kun Greenblatt julkaisi vuonna 2005 kehittämänsä sijoitusstrategian, kertoi hän Taikakaavan tuottaneen keskimäärin huikean 30,8 prosentin vuosituoton 17 vuoden ajanjaksolla. Tuona aikana Taikakaava löi S&P 500 -osakeindeksin tuoton peräti 96 prosentilla.
Taikakaava ei ole kuitenkaan täysin nimensä mukainen ihmelääke, joka aina tarjoaisi sijoittajalle ylituottoa. Kaava on menettänyt osan taikavoimastaan, toteaa Almington Capital -yhtiön pääjohtaja John Eagle sijoitussivusto Gurufocuksen artikkelissaan.
Greenblattin perustaman Gotham Asset Management yhtiön tulokset Taikakaavalla eivät ole vuoden 2012 jälkeen olleet yhtä vakuuttavia kuin ennen, Eagle toteaa. Arvosijoittaminen ei ole viime vuosina ollut muodissa ja Greenblattin yhtiön rahastot ovat hävinneet tuotoissa vertailuindeksilleen. Vuonna 2017 Taikakaavaan perustuvan sijoitussalkun tuotto painui pakkaselle vaikka markkinat nousivat yleisesti pitkäkestoisessa nousumarkkinassa.
Mitä viime vuosien havainnot sitten tarkoittavat Taikakaavan kannalta.
Eaglen mukaan Taikakaava on alisuoriutunut useista syistä. Ehkä tärkein syy kaavan heikkoihin tuloksiin on Eaglen mielestä yleinen markkinaympäristö, jossa osakkeet ovat olleet nousumarkkinassa ennätykselliset yhdeksän vuotta. Melkein kaikki näyttää nyt kalliilta arvosijoittajan näkökulmasta, Eagle toteaa. Monet sijoittajat ovat kääntyneet kasvuosakkeiden puoleen, ulkomaan markkinoille ja vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin tuottoa metsästäessään.
Tämä kuvaaja hämmästyttää, kummastuttaa pientä sijoituskulkijaa. Arvo-osakkeet hävinneet kasvuosakkeille maailmalla jo yli vuosikymmenen ajan. Kuva: @Greenbackd pic.twitter.com/fOJ0Q2U8r3
— Jorma Erkkilä (@ErkkilaJorma) 17. huhtikuuta 2018
Nykyisen osakemarkkinoiden härkämarkkinan kovimpia tähtiä ovat olleet ihan erilaiset yhtiöt kuin mitä Taikakaava suosii. Voittaja vie kaiken –ilmiöllä ratsastavat Google, Amazon, Netflix ja Facebook ovat jyränneet tuotoissaan arvo-osakkeet.
Markkinaympäristö ei yksin selitä Taikakaavan heikkoa menestystä.
Eaglen mukaan yksi taikakaavan ongelma on sen ”ylisystemaattinen” rakenne. Taikakaavan avulla osakepoiminta on helppo automatisoida, mikä saattaa saada Taikakaavaa hyödyntävät sijoittajat laiskoiksi. Se voi puolestaan johtaa osa-optimoituihin päätöksiin – erityisesti silloin, kun markkinaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia tai muita shokkeja.
