Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota on käynyt kovilla kierroksilla. Äskettäin Kiina ilmoitti asettavansa 25 prosentin tuontitullit amerikkalaistuotteille kuten dieselpolttoaineelle ja kemikaaleille. Yhdysvallat vastasi Kiinan suunnitelmiin uhkaamalla asettaa tullit Kiinasta tuotaville tuotteille.
Tällä viikolla tuli kuitenkin julkisuuteen tieto, että Kiina lähettää kauppaneuvottelijansa Yhdysvaltoihin elokuun lopulla ratkomaan tullikiistaa maiden välillä. Tapaaminen tapahtuu Yhdysvaltain aloitteesta.
Tullisota alkoi, kun Trump asetti kesäkuussa kiinalaistuotteille 25 prosentin tullimaksut. Näiden tullimaksujen kohteina olevien kiinalaistuotteiden arvo on 50 miljardia dollaria.
Maailmantalouden kannalta pahinta on ollut USA:n presidentti Donald Trumpin lietsoma kauppapoliittinen nokittelu, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala blogissaan. Se on jo muuttumassa vaikeasti hallittavaksi koston kierteeksi.
Protektionismin lisääntyminen on Vesalan mukaan riski niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimelläkin.
”Kaupan esteet ovat erityisen huolestuttavia pitkän aikavälin tuottavuuskasvun näkökulmasta, mutta protektionismin leviäminen on myös vakava lyhyen aikavälin suhdanneriski. Raaka-aineille ja välituotteille asetetut tullit iskevät tuotannon arvoketjuihin, jolloin näennäisen pistemäinen ongelma kertaantuu laaja-alaiseksi häiriötekijäksi”, Vesala toteaa.
Vesalan mukaan epävarmuus siitä, kuinka pahaksi kauppapoliittinen selkkaus vielä äityykään ilmeisesti lykkää jo firmojen investointipäätöksiä. Esimerkiksi Saksan ja Suomen teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat kevään jälkeen osoittaneet hiipumisen merkkejä.
Pääekonomistin mukaan myös vaikeasti ennakoitavat Brexit-neuvottelut luovat epävarmuutta, samoin Turkin valuuttakriisi.
”Turkin liiran romahdus on melkein kuin oppikirjaesimerkki siitä, miten nopeasti ulkomaisesta rahoituksesta riippuvainen maa voi joutua pahoihin ongelmiin, jos sen talous- ja rahapolitiikka menettävät uskottavuutensa. Vaikka Turkin tilannetta voi pitää pitkälti itse aiheutettuna päänsärkynä, ei se ole kansainvälisen talouden näkökulmastakaan aivan vähäpätöinen asia.”
Turkin kriisin ”tartuntavaikutukset” muihin kehittyvien talouksien valuuttoihin ovat toistaiseksi olleet suhteellisen maltillisia mutta kiristyvä kansainvälinen rahatalous, kauppasota sekä Kiinan kasvun hidastuminen lisäävät kehittyvien markkinoiden haavoittuvuutta, Vesala toteaa. Vaikutuksia tulevat pankkijärjestelmän kautta myös Eurooppaan
Nämä epävarmuustekijät eivät Vesalan mielestä vielä väistämättä käännä maailmantalouden suuntaa ja nousukausi voi hyvinkin jatkua.
”Aika yleisen näkemyksen mukaan maailmantalouden laskusuhdanne alkaa USA:n johdolla ehkä vasta vuoden 2020 tietämillä. Tämän 2020-skenaarion ongelma kuitenkin on, että siihen uskovat todennäköisesti alkavat varautua laskukauteen jo huomattavasti aikaisemmin. Mikäli heitä on riittävästi, investointi- ja kulutusrohkeuden hiipuminen voi jouduttaa alamäen alkua.”
Kauppasodan eskaloituminen on keskeinen riski muutoin suotuisalle sijoitusympäristölle myös varainhoitoyhtiö Frontin toimitusjohtajan Vesa Engdahl mielestä. Kauppasota ei kuitenkaan ole hänen mielestä sijoittajien kannalta se kaikkein pahin riski. Suurin riski liittyy Yhdysvaltojen keskuspankin kiristävään rahapolitiikkaan.