Keskusta esittää lapsilisään korotusosaa pienituloisille perheille.
Lapsilisää tulee maksaa jatkossakin kaikille lapsille kuuluvana samansuuruisena etuutena. Lisäksi tarvitaan kuitenkin harkinnanvarainen, tulosidonnainen täydentävä lapsilisä pienituloisille, puolue kertoo tiedotteessaan.
”Keskusta haluaa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tekemämme äitiys- ja isyyspäivärahojen minimipäivärahan 80 euron kuukausikorotus oli jo yksi tehokas kohdennus”, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi puoluevaltuustossa.
Etuuden olisi oltava perheille joustavasti haettavissa ja saatavissa. Tarve lisälapsilisälle pitää kuitenkin olla aito. Keskustan mielestä myöntämisperusteena voisivat olla perheen vakavat taloudelliset ongelmat, joiden taustalla on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, vakava sairaus tai pienituloisuus perheen koko huomioiden.
Samalla keskusta toivoo laajaa keskustelua tehokkaista ja toimivista ratkaisuista lapsiköyhyyden vähentämiseksi. Koska sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu vie vuosia, tarvitaan pienituloisten lapsiperheinen tueksi jo nyt täsmätoimia, keskusta vaatii.
Puolueissa on havahduttu nopeasti heikentyneeseen syntyvyyteen. Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alas.
Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomen historian matalimmalla tasolla, 1,49, ja syntyvyys on laskenut 20 prosenttia. Kuluva vuosi tulee olemaan kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee. Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.
Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Arviossa oletetaan, että kussakin iässä he synnyttävät yhtä usein kuin senikäiset naiset synnyttivät arviota tehtäessä.
Syntyvyyden romahdus on herättänyt kasvavaa huolta Suomen väestörakenteesta ja huoltosuhteesta. Väestöllinen huoltosuhde määritellään työikäisten ja ei-työikäisten välisenä suhteena. Työikäisiin lasketaan kuuluvaksi 15 – 64 -vuotiaat.
Kun työikäisen väestön määrä suhteessa koko väestöön laskee, syntyy ongelmia esimerkiksi julkisen sektorin palveluiden, eläkkeiden (Suomen eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva) ja tulonsiirtojen rahoitukseen.
Syntyvyyden lasku tuo vaikeuksia valtiontalouteen, varoittaa Keskuskauppakamarin ekonomisti Mauri Kotamäki.
Tällä hetkellä Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Oikeus lapsilisään perustuu maassa asumiseen. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on saajalleen verotonta tuloa.
Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle, mutta sitä voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö, kutenesimerkiksi perhehoitaja tai isovanhempi.
Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan site, että määrään vaikuttavat ne alle 17-vuotiaat lapset, joista on oikeus saada lapsilisää. Korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.
| Lapsilisän määrä lapsiluvun mukaan | euroa / kk |
|---|---|
| Ensimmäisestä lapsesta | 94,88 |
| Toisesta lapsesta | 104,84 |
| Kolmannesta lapsesta | 133,79 |
| Neljännestä lapsesta | 153,24 |
| Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta | 172,69 |
Lähde: Kela.
Yhden vertaisuuden mukaan kaikille. Ulkomaille, ei osavaltio suomen kansalaisille, pitää maksut lopettaa.