Työuupumuksen merkkeihin kannattaa puuttua ajoissa, sillä pahasta burnoutista toipuminen voi viedä vuosia.
Työstressiä on normaalia tuntea aika ajoin. Kuitenkin jos työkuormituksen aikaansaama stressi vaikeutuu ja siitä tulee jatkuvaa, se johtaa helposti burnoutiin eli työuupumukseen.
Burnout luokiteltiin ennen elämänhallintaan liittyväksi ongelmaksi, mutta Maailman terveysjärjestö lokeroi oireyhtymän aiemmin tänä vuonna ”ammatilliseksi ilmiöksi”. Uuden nimityksen toivotaan heijastavan paremmin sitä, että työuupumus on työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä, raportoi World Economic Forum.
Työuupumuksen uuden määritelmän mukaiset tunnusmerkit:
- Väsymys ja uupumisen tunteet
- Henkinen etäisyys työpaikasta tai työhön liittyvä negatiivisuus ja kyynisyys
- Alentunut työsuorituskyky
Uuden määritelmän myötä työnantajien tulisi käsitellä jatkuvaa työstressiä työterveys- ja työturvallisuuskysymyksenä.
Tunnista työuupumus ajoissa
Jos epäilet, että kärsit työuupumuksesta, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:
1. Onko läheinen pyytänyt sinua hiljattain tekemään vähemmän töitä?
2. Oletko viime kuukausien aikana ollut vihainen tai kantanut kaunaa työlle tai kollegoille?
3. Tunnetko syyllisyyttä siitä, ettet ole viettänyt tarpeeksi aikaa ystävien, perheen tai edes itsesi kanssa?
4. Oletko tunteellisempi kuin yleensä; itketkö, vihastutko, huudatko herkemmin tai tunnetko olevasi jännittynyt ilman ilmeistä syytä?
Jos vastasit kyllä joihinkin näistä kysymyksistä, on ehkä aika tehdä elämänmuutoksia. Ensimmäinen askel on puhua asiasta lähiesimiehelle tai työterveyslääkärille. Asiaan kannattaa puuttua ajoissa, sillä pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia.
Mikä aiheuttaa työuupumusta?
Meillä kaikilla on erilaiset kyvyt selviytyä emotionaalisesta ja fyysisestä rasituksesta. Keho menee stressitilaan, jos työnnämme itsemme jatkuvasti voimavarojemme ulkopuolelle.
Työterveyslaitoksen mukaan ”työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriö, jossa ihmisen psyykkiset voimavarat ehtyvät.”
Työuupumuksesta kärsivät ihmiset ovat usein kyynisiä, ärtyneitä ja menettävät mielenkiinnon työtään kohtaan. He saattavat kohdella kollegoitaan ja asiakkaitaan välinpitämättömästi ja heillä on alentunut ammatillinen itsetunto. Pitkällä aikavälillä tästä kehkeytyy ongelma työntekijälle että organisaatiolle.
Duodecim terveyskirjaston mukaan työuupumus ei ole mielenterveyshäiriö tai sairaus, mutta ”siihen liittyy riski sairastua masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin”. Työuupumuksen on todettu lisäävän tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen työntekijä on kokenut työuupumusta. Vakavaa, viikoittain oireilevaa työuupumusta on kokenut muutama prosentti.
Kenellä on suurin riski sairastua työuupumukseen?
Työuupumus voi osua kenen tahansa kohdalle. Hätäpalvelutyöntekijät, kuten poliisi, ensihoitajat, sairaanhoitajat ja lääkärit, ovat suuressa vaarassa sairastua sillä he työskentelevät jatkuvasti korkean stressin ympäristössä.
Hiljattain tehdyssä yhdysvaltaisessa tutkimuksessa selvisi, että 15 000 lääkäristä 44 prosentilla oli uupumisen oireita. Eräs neurologi kertoi:
”Kammoksun töihin menoa. Olen töykeä henkilöstölle ja potilaille.”
Lakimiehet ovat toinen ammattikunta, jotka ovat erityisen alttiina työuupumukselle. Lontoolaisen lakiasiaintoimiston 1 000 työntekijästä 73 prosenttia osoitti työuupumuksen merkkejä ja 58 prosenttia kertoivat toivovansa tasapainoisempaa työ- ja perhe-elämää.
Sano ”ei” ylitöille
On asioita, joita jokainen voi tehdä vähentääkseen omaa uupumisriskiä. Yksi tapa on parantaa omaa stressinsietokykyä, jolloin pystymme reagoimaan stressiin terveellisellä tavalla ja palaudumme haasteista paremmin.
Joustavuutta voi rakentaa esimerkiksi asettamalla rajoja työlleen sekä priorisoimalla vapaa-ajan tarpeen.
Lue myös: Merkkejä siitä, että on aika vaihtaa työpaikkaa.
