Hypon pääekonomisti kertoo syyt, miksi Helsingin asuinalueilla saattaa olla jopa 40 prosenttia asunnoista tyhjillään.
Lontoosta, New Yorkista ja Pariisista tuttu tyhjinä tai vajaakäytöllä pidettyjen arvoasuntojen ongelma on rantautunut myös Suomeen toden teolla, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus Hypon asuntomarkkinakatsauksessa.
Ongelma näkyy nyt erityisesti Helsingissä. Paikoitellen Helsingin keskustan alueilla on yllättävänkin suuri osa asunnoista tyhjillään.
”Osa asunnoista aina kirjautuu tyhjilleen remonttien, asunnonvaihtojen ja myynnissä olevien valmiiden asuntojen myötä. Nyt Helsingin arvoalueilla tyhjien asuntojen määrää ei voi enää selittää vanhoilla syillä: Kluuvissa jo yli 40% asunnoista on vailla vakinaista asukasta ja Kaartinkaupungissa liki joka kolmas asunto. Vastaavat luvut olivat alueilla vielä vuonna 2011 alle 20 prosenttia. Muutos on ollut raju”, Brotherus toteaa.
Tyhjien arvoasuntojen arvoitusta on maailman metropoleissa mietitty jo pitkään. Brotheruksen mukaan merkittävä osa tyhjillään olevista asunnoista kuuluu varakkaille yksityishenkilöille, jotka käyttävät asuntoa vaihtelevasti ”kolmoskotina” ja rahojen parkkipaikkana. Monesti tällaisten henkilöiden vakituinen asunto sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, olivat he sitten suomalaisia tai eivät.
Toisen asuntoja tyhjillään pitävä ryhmä ovat raharikkaat kuolinpesät ja säätiöt, jotka pitävät asuntoja vajaakäytöllä ja lähinnä lähipiirin käytössä, Brotherus kertoo.
”Helsingin keskustan asuntojen arvot nousevat yhä, kun pankkitilit ovat miinuksella, jolloin into myydä tai ottaa asunto kokoaikaiseen käyttöön vähenee.”
Kolmas tyhjien asuntojen määrää nostava ryhmä ovat lyhytaikaista vuokrausta harrastavat asuntosijoittajat.
”Tilastot viittaavat kuitenkin, että ”AirBnB-väen” rooli jää kahta ensimmäistä vähäisemmäksi – vapaiden vuokramarkkinoiden sydämessä Kalliossa tyhjiä asuntoja on vain vähän koko Helsingin keskiarvoa enemmän”, pääekonomisti toteaa.
Tyhjien asuntojen vaikutukset voivat olla Brotheruksen mukaan asuntomarkkinoiden kannalta haitallisia. Yksi kärsijä on kunta tai kaupunki.
”Tilanne on ensinnäkin kiusallista kunnalle: tyhjät arvoasunnot tavallisesti houkuttelevat hyvätuloisia asukkaita, jotka maksavat veroja kaupungille. Jos asukas on rekisteröitynyt muualle, jää kunta nuolemaan näppejään kiinteistöveroa lukuun ottamatta.”
Tyhjät asunnot ovat ongelma myös lähiympäristölle, sillä lähialueen kaupoilta ja kahviloilta katoaa asiakkaita, jolloin palvelut heikkenevät kaikille. Brotheruksen mukaan tyhjistä asunnoista kärsivät myös muut alueen yritykset, koska työpaikkaa lähellä sijaitsevia asuntoja on vähemmän tarjolla työntekijöille tehden sijainnista vähemmän saavutettavan.
Tyhjät asunnot ovat Brotheruksen mukaan iso pulma myös muille kuntalaisille. Vapaita asuntoja parhailta paikoilta jää vähemmän muille, kun kantakaupunkiin ei tahdota enää juuri rakentaa lisää asuntoja johtaen asuntojen hintojen nousuun.
Brotheruksen mukaan toimivana ratkaisukeinona voisi olla korotettu kiinteistövero pysyvämmin tyhjille asunnoille, jolla kannustettaisiin asunnon omistajaa tuomaan asunto markkinoille täysimittaiseen käyttöön.
