Sijoittajan verotus

Veronmaksajien palkkaverovertailu: Suomalaisten verotus nousee ankarasti tulojen noustessa

Keskipalkkaisen 100 euron palkankorotuksesta tai muusta tulonlisäyksestä 47,2 euroa menee
meillä nouseviin veroihin.

Lähde: Veronmaksajain keskusliitto.

Suomalaisittain keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan vertailumaiden keskiarvon 2,5 prosenttiyksiköllä, palkkaverovertailu paljastaa. Suomi on vertailun seitsemänneksi kirein tuloverottaja keskituloisella, 44 000 euron vuosittaisella palkkatasolla. Keski- ja suurempituloisilla tuloveroprosentit ovat korkeimmat Belgiassa perheettömällä palkansaajalla.

Verotus iskee Suomessa kuitenkin ankarasti palkansaajan lisäansioihin.

Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 44 000 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava.

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 143 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,8 prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin.

”Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä piirre palkkaverotuksessamme”, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 600 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin.

Suomalaista keskipalkkaa eli 44 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Korkein veroprosentti on tällä tulotasolla Belgiassa.

Vertailun mukaan työnantajamaksut ovat keventyneet Suomessa kolmen viimeisen vuoden aikana merkittävästi työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen johdosta. Nykyään maksut ovat jo alle Euroopan vertailumaiden keskiarvon. Työnantajamaksujen aleneminen ja vuodelle 2017 toteutettu vuosikymmenen ainoa laaja palkkaverokevennys ovat kääntäneet työn verotuksen laskuun palkkaverokiilalla mitattuna.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2019 –selvityksessä vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Selvityksessä mukana olevat maat ovat Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.

Selvitys ja siihen liittyvä infografiikka ovat ladattavissa Veronmaksajien nettisivuilla osoitteessa veronmaksajat.fi 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös