S-Pankki paljasti, miten koronavirus on vaikuttanut heidän asiakkaidensa 2,3 miljoonan maksukortin käyttöön.
S-Pankin julkaisema anonyymi käyttötilasto kertoo, miten suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut 1.1.2020 – 19.4.2020 välisenä aikana. Luvut perustuvat S-Pankin omien maksukorttien kautta tehtyihin ostoihin. S-Pankin myöntämiä maksukortteja on käytössä Suomessa 2,3 miljoonaa kappaletta ja ne kattavat kymmenyksen kaikista Suomessa tehdyistä pankkikorttiostoista.
Tilasto vertailee rajoitusten aikana tehtyjä ostoja alkuvuoteen, jolloin koronavirus tai siihen liittyvät rajoitukset eivät vaikuttaneet Suomessa tai Euroopassa vielä lainkaan.
Eri toimialoilta löytyy voittajia ja häviäjiä
Selvityksen mukaan suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on vaihdellut suuresti eri toimialoilla. Esimerkiksi pahiten kärsivän ravintola-alan ostot ovat vähentyneet tammikuusta peräti 80 prosenttia. Ravintoloiden ovien sulkeminen näkyy siis selvästi.
Supermarkettien ja ruokakauppojen ostot ovat sen sijaan nyt pienoisessa nousussa. Kriisin alkuvaiheessa ruokakauppoihin käytettiin vähemmän rahaa, mutta nyt pudotus on kääntynyt jo pieneen nousuun.
Myös polttoaineenmyynti mukailee ruokakauppojen kulutusta. Lopun pieni nousu ei kuitenkaan johdu vielä öljyn hinnan halventumisesta, sillä tilastoissa käytettävä aikajakso loppuu jo 19.4.2020.
Ostotapahtumien pahin piikki maaliskuussa, alkoholin määrä kasvussa
Korttitilastojen mukaan korttimaksuja tapahtui eniten juuri ennen hallituksen asettamia rajoituksia 9.-15.3.2020. Tällöin tapahtui eniten korttitapahtumia niin ruokakaupoissa, supermarketeissa kuin myös apteekkipalveluissa.
S-Pankin mukaan kriisin alussa ruokakaupoissa tehtiin 12 prosenttia ja apteekeissa peräti 50 prosenttia enemmän ostotapahtumia kuin tavallisesti. Kriisiin valmistautuminen ja hamstraaminen näkyi siis erityisesti apteekkeihin kohdistuneissa ostoissa.
Hallituksen toimesta tehtyjen rajoitusten asettamisen jälkeen maksutapahtumien määrä on vähentynyt, mutta toisaalta yhden ostokerran summa on kasvanut selvästi.
S-Pankki kertoo myös suomalaisten alkoholiostoista. Alkoholia ei hamstrattu kriisin alussa etukäteen, mutta sen jälkeen alkoholin myynti on kasvanut tasaisesti jatkuvasti. Suurin piikki alkoholin suhteen sijoittui pääsiäisen pyhiin, joka on toisaalta tuttu ilmiö aiemmilta vuosilta. Pääsiäisen jälkeisenä viikon alkoholia ostettiin saman verran kuin maaliskuun alussa.
Lähimaksun ja verkkokaupan osuus ei ole kasvanut
Vähän yllättäen lähimaksulla tehtyjen ostojen määrä ei ole kasvanut ollenkaan kriisiä edeltävästä ajasta. Lähimaksamista on suositeltu kaupoissa, sillä sitä pidetään huomattavasti hygieenisempänä vaihtoehtona pin-koodin näppäilyn tai käteisen käytön sijasta.
Syy sille, miksei lähimaksuja käytetä, on kuitenkin varsin selvä. Kun lähimaksulla suoritettavan ostokerran yläraja on 50 euroa, se tulee monella kauppareissulla hyvin pian vastaan. Tämä korostuu nyt koronaviruksen aikana, kun ihmiset ostavat harvemmin, mutta enemmän kerralla. Lähimaksun keskiostos onkin kasvanut noin kahdella ja puolella eurolla tammikuusta alusta huhtikuun puolivälin välisenä aikana.
S-Pankki muistuttaa lähimaksuihin liittyen myös siitä, miten Suomessa on jo käytössä suurin 50 euron lähimaksuraja. Se on tällä hetkellä suurin mahdollinen Euroopassa oleva lähimaksurajoitus.
Myös verkkokauppaa on pidetty yhtenä koronakriisin hyötyjistä, mutta se ei näy S-Pankin tarjoamista korttitilastoista. Ruuan ostaminen verkkokaupoista on kasvanut kriisin aikana, mutta verkkokauppaostosten osuus kaikista kortilla tehdyistä ostoista ei kuitenkaan ole kasvanut koronaviruksen aikana.
