Edellisen kerran näin raju työeläkevarojen romahdus nähtiin vuoden 2008 finanssikriisissä , kertoo työeläkevakuuttajat TELAn analyytikko.
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat laskivat noin 22 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Varoja oli maaliskuun lopussa 193 miljardia.
TELAn mukaan koronaviruspandemia vaikutti eläkevaroihin erityisesti osakemarkkinoiden kautta. Vaikutusten lopullinen mittakaava nähdään kuitenkin vasta myöhemmin, ja olennaista on, miten sijoitustuotot kehittyvät tästä eteenpäin ja vuosikymmenten aikajänteellä, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
Alkaneen sijoitusvuoden positiivinen tunnelma synkkeni nopeasti. Koronavirusepidemia levisi maailmanlaajuiseksi juuri ensimmäisellä neljänneksellä. Työeläkevarojen määrää laski osakesijoitusten poikkeuksellisen heikko kehitys. Samaan aikaan myös korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen.
Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto, eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus, oli alkuvuoden aikana -9,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.
”Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta hävisi alkuvuoden aikana 22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2019 hyvät tuotot (21,6 miljardia) pyyhkiytyivät lähes kokonaan pois”, toteaa Koivurinne.
Edellisen kerran yhtä rajua pudotusta työeläkevaroissa nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin aikana. Vuoden 2008 reaalituotto oli -19 prosenttia.
Huomio pitkän aikavälin kehitykseen
Koivurinne muistuttaa, että työeläkevarojen lasku ei tarkoita sitä, että eläkkeet olisivat uhattuina.
”Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa. Vahvat puskurit ovat auttaneet iskujen vastaanottamisessa”, Koivurinne kertoo.
Työeläkevarojen laskua analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä. Lisäksi varat ja niiden tuotot ovat vain osa työeläkkeiden rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.
”Pitkittyessään koronakriisi merkitsee haastetta työeläkkeiden rahoitukselle. Matalat tuotot ja erityisesti lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voivat aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa”, Koivurinne toteaa.
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on samoilla linjoilla. Twitterissä hän kertoo, että sijoitusmarkkinoiden lasku ei ole eläkejärjestelmän suurin riski. Suomen talousnäkymät sen sijaan on riski.
Suomalaisten eläkkeille suurin riski ei ole sijoitusmarkkinoiden nähty lasku vaan Suomen talouden kasvunäkymät. Jos toistamme finanssikriisin jälkeisen heikon elpymisen, myös eläkejärjestelmän tasapaino on vaarassa. https://t.co/9PQDaDAUyg
— Risto Murto (@RistoMurto) May 22, 2020
Voimakkaita reaktioita
Koivurinteen mukaan tapahtumat rahoitusmarkkinoilla etenivät nopeasti helmikuun puolenvälin jälkeen.
”Osake- ja luottoriskin äkillinen uudelleen hinnoittelu yhdistettynä öljyn hinnan romahdukseen oli myrkyllinen kokonaisuus markkinoille. Vuosineljänneksen lopulla koronavirus iski reaalitalouteen, mikä lisää edelleen epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoilla.”
Vaikka alkuvuoden pudotus oli raju, osakemarkkinat ovat Koivurinteen mukaan osoittaneet huhti-toukokuussa jo toipumisen merkkejä.
”Tulevaisuus on kuitenkin vielä epävarma. Koronakriisin vaikutusten lopullista mittaluokkaa ja aikajännettä on mahdotonta vielä arvioida. Tämän vuoden vaikutus työeläkkeiden rahoitukseen riippuu siitä, miten sijoitustuotot kehittyvät loppuvuoden aikana”, Koivurinne sanoo.
Sijoitusjakaumassa pientä muutosta
Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui alkuvuoden aikana vain vähän. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (34 %) pysyi muuttumattomana. Pitkälti osakkeiden arvostustasojen laskun takia osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (47 %) laski noin kaksi prosenttiyksikköä.
Kiinteistösijoituksien (10 %) ja vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (9 %) osuudet nousivat kumpikin noin prosenttiyksikön verran.
Kuuden suurimman toimijan osakesijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin -15,5 prosenttia, korkosijoitusten tuotot -5,1 prosenttia, kiinteistösijoitusten 1,1 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten -6,2 prosenttia.
Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman alkuvuoden aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuuden pysyessä samana euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä ja kotimaan osuus vastaavasti nousi kaksi prosenttiyksikköä.
