Sijoitusstrategi jakoi Twitterissä kuvaajan, joka näyttää yllättävän ilmiön viime aikaisessa osakekurssien kehityksessä.
Charles Schwab & Co. -yhtiön pääsijoitusstrategi Liz Ann Sonders julkisti torstaina Twitterissä hämmentävän kuvaajan.
Kuvaajassa on kaksi muuttujaa: toinen näyttää USA:n S&P 500 -osakeindeksin kehityksen vuosina 2000 – 2020, ja toinen näyttää S&P 500 -osakeindeksin yhtiöiden seuraavien 12 kuukauden ennustettujen osakekohtaisten tulosten kehityksen samalla ajanjaksolla. Toisessa kuvaajassa on samat muuttujat, mutta kuvattuna lyhyemmällä ajanjaksolla tältä vuodelta eli 23.3. – 18.5. väliseltä ajalta.
Aina tämän vuoden maaliskuuhun asti osakeindeksin ja osakekohtaisten tulosten suunta on kulkenut samaan suuntaan. Sonders kertookin tviitissään, että osakeindeksin ja ennustettujen osakekohtaisten tulosten korrelaatio eli tilastollinen riippuvuus on ollut viimeisen 20 vuoden aikana +0,90.
Intuitively, we can sense that stocks have disconnected from earnings estimates; but check out below, which shows that correlation betweeen S&P 500 & forward earnings estimates has been +.90 over past 20 years, but a mirror image -.90 since 3/23/20 pic.twitter.com/7xet0QqXLX
— Liz Ann Sonders (@LizAnnSonders) May 21, 2020
Korrelaatiokertoimen lukema voi vaihdella -1:n ja +1:n välillä. Jos lukema on yksi, on muuttujien välinen korrelaatio täydellinen. Jos se on nolla, ei korrelaatiota ole lainkaan, ja negatiivinen lukema kertoo, että muuttujien välillä on negatiivinen korrelaatio.
Koska osakekurssien ja ennustetun tuloskehityksen välinen korrelaatio on lähellä yhtä, on muuttujien välillä siis voimakas korrelaatio. Kausaliteetissa korrelaatiokerroin ei kerro mitään, mutta voidaan olettaa, että kausaliteetti kulkee ennustetuista osakekohtaisista tuloksista osakekursseihin, eikä toisinpäin.
Osakekurssien ja tuloskehityksen kohtalonyhteys on katkennut
Viimeisen 20 vuoden aikana USA:n osakekurssien kehitys on siis voimakkaasti riippunut ennustettujen osakekohtaisten tulosten kehityksestä.
Se mikä on Sondersin julkaisemassa kuvaajassa mielenkiintoista, on se, että tämä korrelaatio on ollut viime kuukausina negatiivinen.
Sondersin mukaan tämän vuoden maaliskuun 23. päivän jälkeen korrelaatio on ollut -0,9. Sijoitusstrategi ei ole ottanut maaliskuun 23. päivän jälkeistä aikaa tarkasteluun sattumalta. 23. maaliskuuta on nimittäin se päivä, jolloin S&P 500 -osakeindeksi kävi pohjilla koronatsunamin tehtyä tuhotöitään markkinoilla.
Kuten kuvaajasta näkyy, ovat osakemarkkinat toipuneet rajusti maaliskuun lopun jälkeen. Vastaavaa ei ole kuitenkaan tapahtunut 12 kuukauden ennustetuille osakekohtaisille tuloksille, vaan ne ovat laskeneet tuon päivämäärän jälkeen.
Toisin sanoen markkinat ja sijoittajat ovat jostain syystä optimistisempia tulevien tulosten kehityksen suhteen kuin tulosennusteita tehtailevat analyytikot. Sijoittajien ja analyytikoiden näkemykset ovat erkaantuneet koronakriisin kurssipohjien jälkeen.
Analyytikoiden huolille löytyy selkeät syyt.
EsimerkiksiUSA:n keskuspankin pääjohtaja Jeromy Powell kertoi vastikään puheessaan, että mitä kauemmin koronakriisin tuomat terveysriskit uhkaavat, sitä todennäköisemmin yrityksiä menee nurin ja sitä enemmän kotitalouksien ansiot laskevat. Hän viittasi myös vastikään tehtyyn Fedin kyselyyn, jonka mukaan arviolta 40 prosentissa alle 40 000 dollarin vuositulojen kotitalouksissa on ainakin yksi henkilö menettänyt työpaikkansa.
Fedin pääjohtajan mukaan kestää jonkin aikaa, ennen kuin talouden elpyminen saa riittävästi voimaa.
Toisaalta likviditeettiongelmat voivat muuttua maksukykyongelmiksi. Lisäksi lisäelvytys voi käydä kalliiksi. Silti se Powellin mukaan kannattaa, mikäli sen avulla voidaan estää pitkäaikaisia vahinkoja ja vahvistaa talouden elpymistä.
Koronakriisin aiheuttamaa taantumaa Powell kuvaili pahimmaksi sitten toisen maailmansodan. Synkimmässä skenaariossa USA:n talous jämähtää pitkäksi aikaa matalan tuottavuuskasvun tilaan ja paikallaan pysyviin kotitalouksien tuloihin.
Powellin mukaan koronakriisi voi aiheuttaa Yhdysvaltain taloudelle 20–30 prosentin romahduksen toisella vuosineljänneksellä. Hän myös odottaa työttömyyden Yhdysvaltojen nousevan pahimmillaan 20–25 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten 1930-luvun laman.
Powellin synkän puheen lisäksi pelkoa aiheuttavat USA:n nopeasti kasvavat työttömyysluvut sekä kulutuksen romahdus. Vähittäismyynti laski Yhdysvaltain kauppaministeriön tilaston mukaan huhtikuussa 16,4 prosenttia verrattuna maaliskuun lukuihin ja 17,2 prosenttia, kun vähittäismyyntiluvuista vähennettiin autojen myyntiluvut. Toteutuneet vähittäismyyntiluvut laskivat odotuksia enemmän, sillä ekonomistit odottivat keskimäärin 8,3 prosentin laskua.
Markkinoilla on myös viime päivinä alettu pelätä jo epidemian toista aaltoa rajoitustoimien purkamisen seurauksena.
”Osa epidemiologeista on sitä mieltä, että tautia ei saada millään tukahdutettua, vaan tarvitaan joko rokote tai laumasuoja sairastumista seuraavan immuniteetinkautta”, arvioi Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava.
Miksi markkinat näkevät päivänvaloa?
Kaikki nämä uhkakuvat tuntuvat nyt olevan poissa, jos katsotaan jenkkipörssien viime aikojen kehitystä. Miksi markkinat eivät tunnu välittävän tulosnotkahduksesta?
Markkinoilla odotetaan, että koronakriisin aiheuttama shokki jää lyhytaikaiseksi. Yhdysvalloissa koronarajoitteet ovat vähitellen purkautumassa ja markkinoilla odotetaan talouden palaavan vähitellen normaaliksi.
Yksi tärkeä syy sijoittajien optimismiin on keskuspankki Fedin ja USA:n liittovaltion valtaisat elvytyspaketit, jotka tuovat markkinoilla suunnattomasti likviditeettiä. Keskuspankin rahapolitiikka on muutettu taloutta voimakkaasti elvyttäväksi: ohjauskorko on asetettu välille 0 – 0,25 prosenttia, keskuspankki ostaa markkinoilta valtion, kuntien ja yritysten joukkolainoja ja kaiken lisäksi Fed tukee pankkien likviditeettiä.
Kaiken lisäksi keskuspankki Fed teki viime viikolla historiallisen liikkeen ja aloitti ETF-ostot, jotka kohdistuvat ensi kädessä USA:n investment grade-luokituksen pörssinoteerattuihin indeksirahastoihin, mutta niitä tehdään myös riskisemmällä high yield -markkinalla.
