OP:n tutkimuksen mukaan suomalaisten suuryritysten ylin johto kokee toimintaympäristössä paljon epävarmuutta.
Vakautta heiluttavat esimerkiksi maailmantalouden kehitys, Euroopan yhtenäisyyden heikentyminen ja kotimaan poliittinen tilanne.
Tulokset perustuvat OP:n vuosittaiseen Suuryritystutkimukseen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimukseen vastasi 240 henkilöä yhteensä 161 suomalaisesta tai Suomessa toimivasta suuryrityksestä, ja vastaajia ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat.
Suuryritystutkimuksesta kävi ilmi, että näkyvyyden puute maailmantaloudessa herättää huolta suomalaisten suuryritysten johtajissa. Jopa 96 prosenttia vastaajista katsoo, että maailmantalouden kehitystä on tavallista haastavampaa ennustaa. Lisäksi kuusi kymmenestä suuryrityksestä näkee heikon ennustettavuuden uhkaavan toimintaansa.
Myös jännitteet Euroopassa luovat varjoja suuryritysten ylle. Tutkimukseen vastanneista 56 prosenttia kokee Euroopan yleisen yhtenäisyyden heikkenemisen näyttäytyvän uhkana yrityksensä liiketoiminnalle. Häämöttävästä Brexitistä huolimatta 40 prosenttia suuryrityksistä odottaa kuitenkin myyntinsä pysyvän ennallaan Britanniassa.
”Epävarmuus on uusi normaali, ja yritysten on pystyttävä toimimaan nyt ja tulevaisuudessa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Koronapandemia on äärimmäinen esimerkki siitä, millaista kyvykkyyttä yrityksiltä vaaditaan oman toiminnan ja strategian nopeaan mukauttamiseen. Toisaalta murroskohdissa piilee aina myös mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle”, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.
Epävarmuudesta huolimatta Suomen suuryritykset kertovat varautuneensa vallitsevaan suhdanteeseen hyvin: lähes 80 prosenttia kertoo valmistautuneensa pitkäaikaiseen matalan kasvun aikaan.
”Lähiaikoina moneen suureen epävarmuustekijään saadaan myös kaivattua varmuutta. Yhdysvaltain presidentinvaalit ratkesivat, ja Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Tulevina kuukausina on odotettavissa myös tarkempia suuntaviivoja koronapandemian taltuttamiseen”, jatkaa Keitaanniemi.
Yritysjohtajilla on kuitenkin suuri huoli toimintaympäristöstään myös kotimaassa. Noin 80 prosenttia suuryrityksistä katsoo, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yrityksen näkökulmasta epävarmuustekijöitä.
”Tutkimustulos ei ole ainutlaatuinen, vaikka se nousee nyt esille aiempaa jyrkemmin. Menneiden vuosien aikana on toistunut kaava, jossa uuteen hallitukseen kohdistetaan aluksi suuria odotuksia. Jos ne eivät täyty, ovat pettymykset myös suuria”, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professor of practice Pekka Mattila.
Mattilan mukaan tutkimustulosten valossa etenkin kotimaassa pitäisi nyt keskittyä yritysten luottamuksen, kasvun ja investointien tukemiseen. Epävarmuuden kasvaessa on tärkeää, että yritykset pystyvät paremmin ennakoimaan päättäjien toimia, toteaa Keitaanniemi.
Yritysten epäluottamusta Suomen hallitusta kohtaan on havaittu aiemminkin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton viime elokuussa teettämän yrityskyselyn mukaan 67 prosenttia yrityksistä ei luota Suomen hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä.
Koronakriisi on lisännyt etätyöskentelyä. Yrityksissä toivottaa laajasti paluuta takaisin lähityöhön, sillä 70 prosentissa yrityksistä etätyö ei ole juurikaan mahdollista tai sen laaja jatkaminen vaikeuttaa merkittävästi niiden toimintaa.
EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajan Kari Jussi Ahon mielestä kentän viesti tulee ottaa vakavasti:
”Hallituksen työllisyystavoite ja julkisen talouden pelastaminen eivät voi onnistua ilman pk-sektorin työnantajayrittäjiä ja omistajia. Yrittäjät ovat valmiita antamaan täyden panoksen Suomen jälleenrakennukseen, mutta hallituksen on luotava sille edellytykset. Esitämme hallitukselle neljän askeleen kasvukäännettä, joka perustuu työllistämisen helpottamiseen, investointien vauhdittamiseen, sääntelyn järkeistämiseen ja verotuksen kannustavuuteen”, Aho toteaa.
