
Ponsse ja Metso Outotec julkistivat tiistaina lukunsa viimeisinä konepajayhtiöinä. Molemmat yhtiöt yllättävät positiivisesti tilauskertymissä.
Konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo käyttää ilmaisua ”torjuntavoitto” pörssiyhtiöiden viime tilikauden tulosannista ja osingoista, jotka pysyivät toissa vuoden tasolla.
”Pörssiyhtiöiden yhteenlasketut tulokset heikkenivät edelleen loppuvuodesta, mutta ei kovin dramaattisesti koko vuoden mittaiselta tilikaudelta”, Angervuo toteaa.
Torjuntavoittoa voi peilata sitä vasten, että pörssiyhtiöiden yhteenlasketut tulokset rahoituserien jälkeen supistuivat noin 11 prosenttia eli 15,5 miljardin euroon viime vuodelta. Mitään romahdusta ei tullut vastaan.
Esimerkiksi Metso Outotec korottaa osinkoa odotettua enemmän. Ja Konekin maksaa lisäosinkoa. Sijoittajat pääsevätkin säikähdyksellä, mitä tulee osinkoihin. Angervuo toteaa, että yhtiöt maksoivat osakkailleen tuloksistaan osinkoja yhtä paljon kuin toissa vuonnakin eli noin kymmenen miljardin euron potin.
”Yhtiöt antavat kuitenkin tuloksistaan enemmän osinkoja kuin toissa vuonna. Syynä on, että tulokset ovat heikentyneet verrattuna vuoteen 2019.”
Osinkojen osuus nousee siten tuloksesta suuremmaksi verrattuna toissa vuoteen. Angervuo laskee, että yhtiöiden viime 12 tilikauden yhteenlasketusta tuloksesta menee noin 80 prosentin osuus osinkoihin. Osuus jää toissa vuonna noin 75 prosentin tasolle.
Aiempää vähemmän käyttöpääomia
Suurella osalla pörssiyhtiöistä on matala velkaantumisaste suhteessa omiin pääomiin. Lisäksi korot ovat pysyneet alhaalla.
Angervuo jatkaa edelleen, että yhtiöt ovat loppuvuodesta pitäneet tulovirtaa yllä vanhojen tilausten turvin. Alentunut tilauskertymä on samalla pandemian aikana vaatinut aiempaa vähemmän käyttöpääomia, mikä on vahvistanut kassavaroja.
Nettorahavirta on Angervuon mukaan vahvistunut pandemian aikana, mikä on avittanut osinkovirtausta.
”Vaarallisena ilmiönä tai riskinä voi pitää sitä, että jos tilauksia tulee jatkossa ennakoituma enemmän, yhtiöiden on ehkä nopeastikin varattava pääomia esimerkiksi tehtaiden tuotannon pyöritykseen”, Argervuo toteaa.
Liikevoiton pudotus maltillinen
Liikevoitosta, joka kuvastaa operatiivisen liiketoiminnan kannattavuutta, on tullut ehkä merkittävin pörssiyhtiöiden arvostuksen mittari. Angervuon mukaan yhteenlaskettuun liikevoittoon tuli noin 12 prosenttia miinusta ja teollisuuden noin 14 prosentin verran.
”Liikevoiton pudotusta voi luonnehtia merkittävästi pienemmäksi verrattuna puolen takaisiin ennusteisiin.”
Yhtiöiden marssijärjestystä kuvaa, että Nokia saavutti euroissa korkeimman eli 2,1 miljardin liikevoiton, Kone 1,2 miljardin ja UPM 948 miljoonan euron sekä Sampo 1,5 miljardin euron voiton.
Pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta katosi noin yhdeksän prosenttia eli 13 miljardin euron ”siivu”.
Liikevaihtoa kertyi pörssiyhtiöille viime vuodelta yhteensä noin 147 miljardia euroa ja toissa vuonna noin 160 miljardia euroa.
Piakkoin tilaukset vahvistumaan päin
Teollisuus elää ja kerää voittoja sekä maksaa osinkojaan tilauksillaan. Etenkin teollisuuden ennusteista tulee esiin hieman valoa, mutta ei ilman pandemian riskiä.
Angervuo arvioi, että ensimmäinen vuosikvartaali etenee ehkä mollivoittoisesti uusissa tilauksissa.
”Ennustan, että teollisuuden tilauskertymät lähtevät vahvistumaan päin toisella vuosineljänneksellä ja tahti paranee kesää kohden.”
Vuonna 2020 uudet tilaukset eli tilauskertymä tipahti noin 10 prosenttia eli 27,5 miljardiin euron tasolle. Lukujen valossa tekemätöntä tilauskantaa riittää vielä miljarditolkulla pidemmälle aikavälille.
Lähinnä teollisten pörssiyhtiöiden, kuten konepajojen yhteenlaskettu tilauskanta oli lähes 23 miljardia euroa viime vuoden lopussa. Esimerkiksi Wärtsilän tilauskanta oli vuoden lopussa noin viisi miljardia euroa ja Valmetin 3,2 miljardia euroa.
Hissiyhtiö Kone tilaukset löivät odotukset. Yhtiö vastasi noin 7,7 miljardin euron tilauskannallaan noin 34 prosenttia koko yhteenlasketusta tilauskannasta.
Syytä seurata USA:n korkoa
Pörssikurssit ovat kiitäneet kohti korkeuksia New Yorkin Wall Streetillä, milloin mistäkin syystä ja Helsingin pörssikin on saanut osansa nousuvedosta.
Angervuo jatkaa, että kurssit ottavat ponnistusvoimaa keskuspankkien, kuten EKP:n ja Fedin likviditeetin tarjonnasta, joka vielä jatkunee jonkin aikaa.”
”Mielestäni pörssikurssit ovat huipputasolla, mikäli katsoo ennusteita, kannattavuutta ja tilauskertymiä ja etenkin korkeita pe-lukuja osalla yhtiöistä.”
Angervuo kehottaa sijoittajia seuraamaan Yhdysvaltain inflaatiolukuja ja pitkiä korkoja, jotka ovat pysyneet jo tovin nousussa.
”Jos ja kun korot nousevat, sijoittajilta tulee nopea käänne pörsseistä korkopapereihin,” Angervuo toteaa.