Pullonkeräilijä-sijoittaja ei huoli lamoista. Ne ovat hänelle kulta-aikaa. Silloin ”pulloja” (tulosta) saa kerättyä entistä enemmän!
Tai kuinka paljon liikevaihtoa tai osinkoa. Entä mitkä ”minun yrityksen” eli omistusosuuksieni yhteenlasketut oma pääoma ja korollinen velka ovat ja niin edelleen.
Myös yrittäjä seuraa oman yrityksensä myynnin ja liiketoiminnan kehitystä – jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Kun tuoton alkuperä on tiedossa ja seurannassa, sijoittajan ei tule niin helposti hötkyiltyä markkinaturbulenssien mukana.
Osakkeet ovat paloja yrityksistä, pieniä osuuksia. Esimerkiksi metsä- ja biotuoteyhtiö UPM:n osakemäärä on 534 miljoonaa, metsäkonevalmistaja Ponssen 28 miljoonaa ja pienemmän metsäkonevalmistajan Keslan 3,38 miljoonaa (A- + B-sarja).
Omistaakseen tuhannesosan yrityksestä, UPM:n osakkeita pitäisi omistaa 534 tuhatta kappaletta, Ponssea 28 000 osaketta ja Keslaa 3 380 osaketta. Ensin mainitun potin hinnaksi tulee pe 12.2. päätöskurssilla (32,15 e) jopa 17 miljoonaa euroa, Ponssen (34 e) 950 000 euroa ja Keslan (4,48 e) 15 000 euroa.
Sijoittajan kilpajuoksu ei tietenkään voi olla se, minkä pörssiyhtiön omistajalistalle, esim. sadan tai 30 isoimman omistajan joukkoon, pääsee mahdollisimman pienellä summalla. Yrityksen liikevaihto, markkina-arvo, osakemäärä tai osakekurssi ei yksistään kerro olennaista osakkeesta sijoituskohteena.
Sen sijaan kun voitto suhteutetaan liikevaihtoon tai pääomaan, päästään jo kiintoisampiin vuorovaikutussuhteisiin, tässä tapauksessa kannattavuuden tunnuslukuihin. Kun voitto jaetaan markkina-arvolla (tai toisin päin), nähdään arvostustaso ja kun liikevaihdon kehitystä tarkastellaan pidemmältä ajalta, saadaan selville kasvukehitys esim. 5-vuotisjaksolla.
12 yhtiön mielikuvitussalkku
Oletetaan sijoittajalle salkku, jossa on 12 kotimaista yhtiötä, jotka ovat jo julkaisseet tuloksensa tilikaudelta 2020.
Yhtiöt on valittu melko sattumanvaraisesti niin, että joukkoon mahtuu erilaisia ja erikokoisia yrityksiä. Yhteistä niille on se, että ne ovat ehdottaneet osinkoa maksettavaksi tilikaudelta 2020.
Taulukossa on esitetty osakekohtainen tulos tilikausilta 2019 ja 2020 sekä osinko kaudelta 2019 ja ehdotettu osinko kaudelta 2020. Se voidaan maksaa yhdessä tai useammassa erässä.
Yhtiökokous päättää osingonmaksusta hallituksen ehdotuksen pohjalta yleensä maalis-toukokuussa.
Tarkastelussa on oletettu, että sijoittaja omistaa 1 000 eurolla kutakin taulukon osaketta, yhteensä 12 000 euron salkun.
Tämän jälkeen voidaan laskea kuinka monta osaketta 1 000 eurolla saisi ja kuinka paljon sijoittajalle olisi kertynyt ”hänelle kuuluvaa” tulosta ja osinkoa tilikaudelta 2020.
Edelleen sijoittajan saama tulososuus voidaan laskea päivätasolla jakamalla vuositulos 365:llä.
Esimerkiksi 1 000 euron sijoituksella Admicomiin sijoittajalle kohdistuva tulos koko yhtiön tuloksesta on 3 senttiä päivässä, kun taas Fiskars-sijoitukselle sitä kertyy 15 senttiä.
Taulukossa on katsottu raportoituja tuloslukuja menneeltä ajalta. Mm. monialayhtiö Aspolla oli positiiviinen kertaerä vuoden 2019 tuloksessa. Keskon osakekohtaista tulosta kertaerät kasvattivat reilut 10 senttiä sekä 2019 että 2020. Lassila & Tikanojan tulosta 2020 puolestaan heikensi 9 miljoonan euron alaskirjaus Venäjän toiminnan alasajosta.
Näkökulma konkretisoi osakesijoituksen tuoton alkulähteen!
Vaikka pörssikurssit heiluvat, yhtiöt tekevät sijoittajalle tulosta joka päivä. Edelleen osa tästä tuloksesta jaetaan osinkona. Kun osakkeen omistaa osakesäästötilin kautta, välitöntä veroa osingosta ei mene. Arvo-osuustilin kautta omistettaessa vero on 25,5 prosenttia ja se menee automaattisesti.
Näkökulma on kuin yrittäjän näkökulma. Huomio on liiketoiminnassa ja siinä, kuinka se kerryttää tuottoa. Tämä vähentää turhaa hermoilua ja kaupankäyntiä pörssissä!
Toki kurssit voivat taustalla vaihdella.
Erot yhtiöiden välillä tuloskertymässä eivät suoraan kerro, mitä yhtiöitä sijoittajan kannattaa omistaa. Ne jotka kerryttävät vähemmän voittoa suhteessa sijoituksen arvoon, ovat käytännössä P/E-luvultaan (price/earnings) kalliimpia ja niiltä odotetaan todennäköisesti ripeää tuloskasvua tulevina vuosina.
Siksi osake on hinnoiteltu nykytulokseen nähden korkeammalle, esimerkkinä Admicom, jonka P/E-luku viime vuoden tuloksella on jopa 83.
Jos yhtiön P/E-luku on 10, se tekee 1 000 euron sijoitukseen nähden vuodessa tulosta 100 euroa ja päivässä 0,27 euroa.
Tässä tullaan käänteiseen arvonmääritykseen, josta kirjoitin 10/2020.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
🔸🔸
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus – tai molemmat pakettina täältä.
Syötä alennuskoodiksi ”Salkunrakentaja2021” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
Tutustu pk-yrityksen arvonmääritykseen täällä.
🔸🔸
”Pullonkeräilijä-sijoittaja”
Kuulostaako pullonkeräilyltä? Sitä se todella on!
Piensijoittajalle päiväkohtainen yhtiöiden tekemä voitto on verrattavissa pullonkeräilijöiden työskentelyyn ja tienesteihin. (Tarkoitan harrastelijapullonkeräilijöitä!)
Toki taustalla myös yhtiöt kehittyvät ja kasvavat, yleensä kasvattavat myös arvoaan. Tämä omistushan sijoittajalla on niiden ”pullojen” eli jatkuvasti kertyvän tuloksen lisäksi.
No, onneksi edellä kuvatun 12 000 euron salkun yhteenlaskettu tulososuus vuositasolla on 363 euroa, jääden kuitenkin melko pieneksi korkean arvostustason ja joidenkin tulospettymysten vuoksi.
Päivässä tulosta kertyy vastaavasti 1,0 euroa. Matalan arvostuksen yhtiöihin sijoittamalla lukua voi kasvattaa selvästi (esimerkiksi 1200 euroon salkun P/E-luvun ollessa 10), mutta silloin todennäköisesti tingitään tulevaisuuden kasvupotentiaalista.
Vastaavasti 100 000 euron salkulla ja P/E-luvulla 15 tulostahti vuodessa olisi 6 700 euroa ja päivässä 18 euroa.
Yhtä kaikki, monet isotkin sijoittajat ovat olleet aikanaan ”pullonkeräilijöitä”. Kun pulloja on kertynyt riittävän paljon ja niitä on kerännyt riittävän pitkään, heistä on tullut Erkki Sinkkoja ja Kim Lindströmejä. Amerikan puolella eräästä tuli Warren Buffett.
Kutsutaan myös osakesäästämiseksi – Buffettin liiketoiminnallista puolta millään tavalla väheksymättä!
Lopuksi, pullonkeräilijä-sijoittaja ei huoli lamoista eikä pörssin laskukausista. Ne ovat hänelle kulta-aikaa. Silloin pulloja (tulosta) saa kerättyä samalla rahalla (sijoituksella) entistä enemmän! 🐿
🔸🔸
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Aiemmin sarjassa on käsitelty osinkohelmiä 8/20, pääoman tuottoa 9/20, ja käänteistä arvonmääritystä 10/20 ja dollar cost averagingia 12/20.
Henrin sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2021” täältä.