Markkinakommentit

Kullan hinta jatkanut laskua – mitä tapahtuu seuraavaksi?

Vuosien 2019 ja 2020 aikana kullan hinta kohosi yhteensä noin 47 prosenttia.

Vahvan kehityksen taustalla oli houkuttelevien sijoitusvaihtoehtojen puuttuminen sekä toisaalta markkinoiden epävarmuus, mikä tuki jalometallin kehitystä erityisesti keväällä 2020.

Vuosi 2021 on käynnistynyt kultasijoittajan näkökulmasta huonoimmin 30 vuoteen. Kullan hinta on laskenut kuluvan vuoden reilun kahden kuukauden aikana noin yhdeksän prosenttia ja noteerattiin keskiviikkona 3.3.2021 enää 1710 dollaria per troy-unssi.

Syynä heikkoon kehitykseen on ollut reaalikorkojen kohoaminen Yhdysvalloissa sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden parantuminen. Reaalikorot ovat kultasijoittajalle nimelliskorkoja tärkeämpi mittari, sillä niistä on vähennetty inflaatio eli niissä huomioidaan muutokset rahan arvossa.

Reaalikorkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti kullan hintaan vaihtoehtoiskustannuksen kautta. Kulta ei itsessään tuota kassavirtaa, vaan sijoittajan tuotto muodostuu jalometallin myynti- ja ostohinnan välisestä erotuksesta. Näin ollen reaalikorkojen noustessa, kullan omistaminen kallistuu suhteessa siihen, että varat pidettäisiin korkomarkkinoilla.

Toinen merkittävä kullan hintakehitykseen negatiivisesti vaikuttanut tekijä on ollut sijoittajien riskinottohalukkuuden kohoaminen. Sijoittajat hakevat nykyisessä markkinatilanteessa tuottoja isolla riskillä. Se on johtanut siihen, että korkean riskin sijoituskohteiden tuotot ovat ”toistaiseksi” olleet korkeita ja esimerkiksi bitcoinista on tullut monille sijoittajille vaihtoehto kullan omistamiselle. 

Vaikka lyhyellä aikavälillä kullan hintakehitykseen liittyy epävarmuutta, keskipitkän ja pitkän aikavälin makrotalouden tekijät tukevat historian valossa kullan hintakehitystä.

Vuoden 2021 aikana kullan kysynnän odotetaan saavan tukea kullan myynnille keskeisten markkinoiden, Kiinan ja Intian talouskasvun elpymisestä.

Ennemmin tai myöhemmin myös sijoittajien riskinottohalukkuus osakkeita ja muita korkean riskin sijoituskohteita kohtaan tasaantuu. Nykyinen ”hulvaton” meno kun ei voi jatkua kauan, ainakin jos vertailukohtaa haetaan historiasta.

Todennäköistä lisäksi on, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei anna korkotason kohota liian nopeasti, vaan lisää tarpeen vaatiessa entisestään likviditeettiä joukkolainamarkkinoilla. 

Pidemmällä aikavälillä kullan hintakehitystä tukee keskuspankkien kevyen rahapolitiikan ja valtioiden finanssipoliittisen elvytyksen yhdistelmä, joka lisää kuluttajahintojen ja rahaan arvon kehityksen liittyvää epävarmuutta.

Kullan statusta siis koetellaan, mutta yksi salkun parhaista hajauttajista säilyttänee asemansa jatkossakin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös