Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrissa kartoitettiin yksityisten vuokranantajien ajankohtaisia näkemyksiä kaupunkien vuokramarkkinoiden kehityksestä.
Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometri toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 2030 yksityistä vuokranantajaa.
Toista kertaa toteutetussa barometrissa kartoitettiin yksityisten vuokranantajien ajankohtaisia näkemyksiä kaupunkien vuokramarkkinoiden kehityksestä. Lisäksi tämänkertaisessa barometrissa kysyttiin, minkä arvosanan (1–5) yksityiset vuokranantajat antavat päättäjille kaupungin vetovoiman kehittämisestä.
Yksityiset vuokranantajat antavat Tampereen päättäjille ylivoimaisesti parhaan arvosanan (3,8). Hopeasijalle nousee Kuopio (3,2) ja pronssi menee Seinäjoen päättäjille (3,1).
Kyselyssä hyvän arvosanan saavat myös Turku, Helsinki, Espoo ja Vantaa. Eniten petrattavaa kaupungin vetovoiman kehittämisessä on vuokranantajien mielestä porilaisilla päättäjillä (1,9). Selvää tyytymättömyyttä oli myös Hämeenlinnassa, Lohjalla, Salossa, Kouvolassa ja Mikkelissä.
”Vaikka kaupungin vetovoiman kehitykseen vaikuttavat monet asiat, on myös kaupungin omilla toimilla iso merkitys. Tuleva ratikkakaupunki Tampere lunasti selkeän ykköspaikkansa viime vuosien vahvan kaupunkikehityksen ansiosta. Seinäjoen ja Kuopion menestys kyselyssä taas osoittaa, ettei vetovoima yksin riipu kaupungin koosta”, tuloksia arvioi Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.
Yksityiset vuokranantajat arvioivat vuokramarkkinoiden kehittyvän seuraavan kahden vuoden aikana positiivisimmin Tampereella, Turussa, pääkaupunkiseudulla sekä Keravalla ja Järvenpäässä.
”Keravaa lukuun ottamatta kehitysarviot ovat viime syksyn barometrista heikentyneet, mutta pysyneet kuitenkin positiivisina”, Rokkanen toteaa.
Negatiivisimmaksi vuokramarkkioiden tuleva kehitys arvioitiin Porissa, Lahdessa, Kouvolassa, Raumalla, Jyväskylässä ja Mikkelissä. Arviot tulevasta heikkenivät viime syksyn barometriin verrattuna Lahdessa ja Jyväskylässä. Muissa edellä mainituissa kaupungeissa näkymät kohenivat pysyen kuitenkin edelleen negatiivisina.
Vuokralaisen löytyminen vaikeutunut
Koronakriisin pitkittyminen ei ole lisännyt ongelmia vuokranmaksussa, kun tuloksia verrataan syksyn 2020 barometrin vastauksiin. Noin kaksi kolmesta vuokranantajasta ilmoittaa, ettei korona ole vaikuttanut heidän vuokraustoimintaansa. Tulos on vastaava kuin viime syksyn barometrissa. Sen sijaan ostoaikeet ovat hieman laskeneet ja myyntiaikeet kasvaneet viime syksyn vastauksiin verrattuna.
Barometrissa kysyttiin, millaista vuokralaisen löytyminen oli alkuvuodesta viime vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuokraus oli vaikeutunut lähes kaikissa kaupungeissa, mutta erityisesti Lahdessa, Jyväskylässä, Vaasassa, Hyvinkäällä sekä Seinäjoella.
”Koronatilanteen pitkittyminen ei ole lisännyt ongelmia vuokranmaksussa. Kuitenkin tautitilanne ja vuokramarkkinoiden kiristynyt kilpailu näkyivät alkuvuonna vuokralaisen löytymisen vaikeutumisena lähes kaikissa kaupungeissa”, Rokkanen tiivistää.
Kuopio kärjessä vuokratuotossa
Suomen Vuokranantajien ja Pellervon taloustutkimuksen viime vuoden elokuussa julkaistussa vuokratuottotutkimuksessa käsiteltiin eri kaupunkien näkymiä yksityisen vuokranantajan näkökulmasta. Tuottoennusteessa arvioitiin vuokratuoton ja asuntojen arvon kehitystä yhteensä 24 kaupungissa.
Kaupunkirankingin kärkeen nousi välivuoden jälkeen Kuopio, jossa sekä vuokratuoton että arvonnousun huomioivaksi keskimääräiseksi kokonaistuotoksi ennustetaan 6,6 prosenttia.
Toiseksi sijoittuneen Rovaniemen korkea sijoitus rankingissa kertoo Lapin matkailu- ja opiskelijakaupungin olevan monella mittarilla kiinnostava sijoituskohde asuntosijoittajille.
Kolmanneksi sijoittuneen Oulun osalta arvio yksiöiden kokonaistuotosta on laskenut edellisestä vuodesta noin prosenttiyksiköllä, mikä tiputtaa Oulun yksiöiden osalta tarkasteltujen kaupunkien hännille, Rokkanen kertoo. Myös suuremmissa asunnoissa vuokrien maltillinen kasvu ja aiemmin ennakoitua hitaampi hintakehitys laskevat kaupungin tuottoennustetta. Oulun houkuttelevuus asuntosijoittajien näkökulmasta perustuu kokonaisarvioon vuokramarkkinoiden kehityksestä.
