Rahoitusteoriaa

Arvoyhtiöt ja korkotaso – yleinen käsitys niiden suhteesta on harhaanjohtava

Yleensä argumentoidaan, että arvoyhtiöiden kurimus on ainakin osittain johtunut matalasta korkotasosta.

Rahoitusteorian mukaan yhtiön markkina-arvo on sen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Arvoyhtiöiden tulevien kassavirtojen kasvuodotukset ovat kasvuyhtiöitä matalammat. Sen myötä arvoyhtiöt ovat ainakin teoriatasolla defensiivisempi vaihtoehto korkotason muutoksia pelkäävälle sijoittajalle.

Keskimäärin vahvaa osinkoa maksavat arvoyhtiöt voidaan käsittää lyhyen duraation eli matalan korkoriskin sijoituskohteina, joissa kassavirran painotettu keskiarvo on selvästi lyhyempi kuin kasvuyhtiöissä.

Akateemisten tutkimusten mukaan erot arvo- ja kasvuyhtiöiden pääomarakenteissa voivat myös osittain selittää niiden menestymistä korkotason muuttuessa. Arvoyhtiöillä on keskimäärin enemmän lyhytaikaista velkaa kuin kasvuyhtiöillä. Se tekee niistä herkempiä lyhyiden korkojen muutoksille. Kasvuyhtiöillä on suhteellisesti enemmän pitkäaikaisia velkoja, joten muutokset pitkissä koroissa vaikuttavat kasvuyhtiöiden osakekursseihin suhteellisesti enemmän.

Arvoyhtiöiden alisuoriutuminen finanssikriisin 2008-2009 jälkeen ja erityisesti vuosina 2017-2020 on saanut sijoitusammattilaiset miettimään syitä arvoanomalian katoamiselle. Yhden mielestä kyseessä on vain poikkeuksellinen aikajakso, toinen selittää arvoyhtiöiden heikkoa menestystä vanhentuneilla arvoyhtiöiden poimintakriteereillä ja kolmas kertoo syyn löytyvän nimenomaan poikkeuksellisen matalasta korkotasosta.

Thomas Maloney AQR Capital Managementista ja Tobias J. Moskowitz Yalen yliopistosta analysoivat (Value and Interest Rates: Are Rates to Blame for Value’s Torments? 2021) arvoyhtiöiden ja korkotason välistä suhdetta ja huomasivat, että muutokset korkotasossa eivät selitä merkittävästi arvoyhtiöiden preemiota suhteessa indeksiin. Tutkimustulokset vaihtelevat korkotason käsitteen, arvoyhtiöiden poimintakriteerien, markkinapaikan sekä aikavälin mukaan.

Itse korkotasoa enemmän arvoyhtiöiden tuottoa näyttäisi selittävän muutokset korkokäyrän muodossa ts. lyhyiden, keskipitkien ja pitkien korkojen välisessä suhteessa. Esimerkiksi arvoyhtiöiden heikko menestys vuosina 2017-2019 selittyy osittain korkokäyrän tasaantumisella.

Mitä tutkimustulokset tarkoittavat sijoittajan näkökulmasta? Sijoittajan kannattaa analysoida arvo- ja kasvuyhtiöiden välisessä valinnassa korkotason osalta lyhyiden ja pitkien korkojen välistä suhdetta. Viimeisen vuoden aikana pitkät korot ovat Yhdysvalloissa nousseet tuntuvasti, kun sijoittajat uskovat talouden elpyvän ja keskuspankin koronnostojen olevan edessä todennäköisesti ensi vuoden aikana tai viimeistään vuonna 2023. Se on tehnyt arvoyhtiöistä viime vuosia houkuttelevamman sijoituskohteen.

Näin ollen talouden elpymiseen uskova sijoittaja ylipainottaa tällä hetkellä arvoyhtiöitä, kun taas pessimistisempi sijoittaja uskoo kasvuyhtiöiden voittokulun jatkumiseen. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös