Makrotalous

Robotisaatio myllertää työelämää eri tavalla kuin usein väitetään

Robotisaatio, tekninen kehitys ja automaatio muokkaavat eri ammattien työnkuvaa, mutta eivät välttämättä heikennä työllisyyttä.

Uusien teknologioiden kuten tekoälyn, robotiikan ja digisovellusten esiinmarssi työelämässä on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja spekulaatioita tulevaisuuden työelämästä. Julkisessa keskustelussa esitetään usein rajuja arvioita siitä, miten robotisaatio, teknologinen kehitys ja automaatio hävittävät kokonaisia ammatteja.

Jotkut asiantuntijat ennustavat kauhukuvaa, jossa koneoppimiseen kykenevät robotit alkaisivat vähitellen korvaamaan muutakin kuin rutiinityötä. Robotit voivat jatkossa korvata osakeanalyytikoiden, toimittajien ja jopa lääkäreiden työtä.

Esimerkiksi konsulttiyritys PwC:n tutkimuksen mukaan 30 prosenttia Britannian työpaikoista on vaarassa kun keinoälyssä tehdään läpimurtoja. Joillain aloilla jopa puolet työpaikoista voi kadota. Maailmanpankin ennusteen mukaan maailman työpaikoista peräti 55–85 prosenttia olisi automatisoitavissa. Automatisaation “luova tuhon” todennäköisyys vaihtelee kehittyvien ja kehittyneiden maiden, toimialojen ja ammattiryhmien, kaupunkien ja maaseudun sekä sukupuolten mukaan.

Ennuste tällaisesta kauhukuvasta saattaa kuitenkin olla liioiteltua tai jopa virheellinen.

Ekonomisti Roger Wessman ihmetteli vuonna 2017, miksi länsimaissa ollaan huolissaan työtä korvaavista roboteista, kun ennemminkin pitäisi olla huolissaan tuottavuuden laskusta.

”Tuottavuuden kasvu ei suinkaan ole räjähdysmäisesti kiihtynyt, kuten olisi syytä olettaa, jos työntekijöitä reipasta vauhtia nyt korvattaisiin koneilla. Päinvastoin tuottavuuden kasvu on useimmissa maissa hiipunut hitaimpaan vauhtiin vuosikymmeniin. Toistaiseksi näen siten enemmän syytä huoleen siitä, että poikkeuksellisen heikko tuottavuuden kasvu vaimentaa elintason nousua kuin että koneet korvaisivat ihmistyövoimaa ennenäkemätöntä vauhtia”, itsenäinen ekonomisti kirjoitti blogissaan vuonna 2017.

Lisävaloa robotisaation vaikutuksiin työmarkkinoilla saadaan nyt tuoreesta Etlan tutkimusraportista.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tarkastelee tuoreessa ETLAn julkaisussa Teknologisen kehityksen vaikutus työllisyyteen (ETLA Raportti 114) teknologista kehitystä, jonka vaikutukset työllisyyteen eivät ole lainkaan niin mustavalkoisia kuin julkisessa keskustelussa on esitetty.

Teknologinen kehitys muokkaa eri ammattien työnkuvaa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja tulisi katoamaan.

ETLA-raportin mukaan teknologinen kehitys vaikuttaa ennen muuta ammattien tehtäväsisältöihin, samalla kehitys voi myös luoda kokonaan uusia työtehtäviä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu robotisaation vaikutusten osuvan kipeimmin nuoriin tehdastyöntekijöihin.

ETLAn mukaan Suomen kaltaisessa avotaloudessa on myös mahdollista, että teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.

Tekninen kehitys synnyttää uusia työtehtäviä

Teknologisen kehityksen työllisyysvaikutukset riippuvat viime kädessä siitä, minkälaisista tehtävistä tuotanto muodostuu ja millä tuotantopanoksilla eri tehtäviä suoritetaan.

“Teknologinen kehitys vaikuttaa ennen kaikkea ammattien tehtäväsisältöihin eli siihen jakoon, mitä yksittäisiä tehtäviä voidaan suorittaa ihmistyöllä ja mitä koneen avulla. Teknologinen kehitys voi myös synnyttää kokonaan uusia ihmisen suorittamia työtehtäviä”, tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kertoo.

Teknologisen kehityksen työllisyysvaikutusten ymmärtämisessä on oleellista erotella uudet teknologiat kolmeen eri luokkaan: automaatioteknologiat, uusia tehtäviä luovat teknologiat ja pääoman ja työn tuottavuutta kasvattavat teknologiat. Nämä teknologiat vaikuttavat työllisyyteen hyvin eri tavoin ja erilaisten mekanismien kautta.

Etlan mukaan automaatioteknologiat voivat joko lisätä tai vähentää ihmistyön kysyntää, kun taas muut teknologisen kehityksen muodot yksikäsitteisesti lisäävät ihmistyön kysyntää.

Etlan mukaan empiiriset arviot automaatioteknologioiden työllisyysvaikutuksista vaihtelevat maittain. Yhdysvaltalaiset tulokset ovat työllisyyden kannalta negatiivisia, kun taas saksalaiset ja ranskalaiset tulokset osoittavat päinvastaista.

ETLAn raportissa muistutetaan, että teknologisen kehityksen työllisyysvaikutukset riippuvat hyvin todennäköisesti kansainvälisen kaupan merkityksestä taloudessa, työmarkkinainstituutioista ja politiikkavalinnoista.

Saksassa tehdyssä tutkimuksessa robotisaation vaikutusten on havaittu osuvan negatiivisesti erityisesti nuoriin, juuri työmarkkinoille tuleviin työntekijöihin. Heille on vähemmän kysyntää teollisuudessa, ja he sijoittuvatkin useimmiten palvelualoille. Vastaavasti vaikutukset teollisuuden vanhempiin työntekijöihin ovat positiivisemmat: robotit syrjäyttävät heidät vanhoista tehtävistään, mutta he siirtyvät uusiin tehtäviin, joissa on korkeammat palkat ja vähemmän rutiinitehtäviä.

Siitä, yleistyykö ilmiö myös Saksan ulkopuolella, ei ole kuitenkaan vielä varmuutta, huomauttaa Etlan Kauhanen.

Puhelinmyyjien ja kirjastovirkailijoiden työ automatisoituu

Teknologinen kehitys vaikuttaa eri tavalla eri ammatteihin. Supistuvia ammattiluokkia ovat sellaiset tehtävät, joissa toistuvat rutiinitehtävät. Suurella todennäköisyydellä automatisoitavia ammatteja ovat Etlan Kauhasen mukaan esimerkiksi puhelinmyyjät, kirjastovirkailijat, ompelijat ja tiedon tallentajat.

Ammattien korvaavuutta määrittää niiden tehtäväsisältö ja tehtävien rutiininomaisuus. Kauhasen mukaan ei ole kuitenkaan tarpeen puhua kokonaisten ammattien katoamisesta.

“Teknologisen kehityksen vaikutukset ovat erilaisia eri ammateissa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja häviäisi. Todennäköisempää on, että teknologia korvaa tiettyjä yksittäisiä tehtäviä ammattien sisällä. Harvassa ammatissa kaikki tehtävät ovat kuitenkaan korvattavissa”, Kauhanen toppuuttelee.

Teknologinen kehitys siis sekä tuhoaa että luo työtä, ja vaikutukset työmarkkinoihin riippuvat siitä, kumpi näistä vaikutuksista on voimakkaampi. Tähän vaikuttavat esimerkiksi teknologisen kehityksen suunta ja taloudelliset kannustimet.

Kauhasen mukaan lohdullista on, että Suomen kaltaisissa avoimissa talouksissa teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin syrjäytysvaikutus.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös