Asunnot ja kiinteistöt

Energian hinnannousu voi tuoda taloyhtiöille yllätyksen

Moni taloyhtiö saattaa joutua perimään ylimääräisen hoitovastikkeen tänä vuonna.

Sähkön ja kaasun hinta jatkaa nousuaan koko Euroopassa, myös Pohjois-Euroopassa. Suomen sähkön keskihinta Pohjoismaiden ja Baltian Nord Pool -sähköpörssissä nousi viime viikolla lähes 99 euroon megawattitunnilta, kun vuosi sitten samaan aikaan hinta oli alle 41 euroa megawattitunnilta. Alhaisimmillaan viikon keskihinta on tänä vuonna käynyt 26 euroa megawattitunnilta viikolla 13.

Sähkön hinnannousu johtuu monesta syystä. Taustalla on EU:n kiristyneet päästövähennystavoitteet, jotka ovat nostaneet päästöoikeuden hintaa. Myös maakaasun hinnannousu näkyy sähkömarkkinoilla, sillä sähköntuotannossa tarvitaan paljon joustoa ja se onnistuu maakaasulla tuotetulla sähköllä.

Konkreettisesti sähkön hinnannousu näkyy kotitalouksille asumiskustannuksissa.

Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan, että tänä talvena monessa taloyhtiössä selviää, onko osakkaiden omaisuutta hoidettu hyvin vai vähän sinne päin.

”Jos taloyhtiön talous ei ole kunnossa, energian hintojen viimeaikainen nousu pakottaa monet taloyhtiöt perimään ylimääräistä hoitovastiketta”, uskoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.

Viljamaan mukana tulevissa yhtiökokouksissa osakkaiden maksamia hoitovastikkeita joudutaan nostamaan ja ääritapauksissa perimään ylimääräistä hoitovastiketta.

”50 neliön kerrostaloasunnossa yhden kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarkoittaisi osakkaalle noin 250 euron lisäkustannusta”, Viljamaa laskee.

Viljamaan mukaan on selvää, että kaikilla taloyhtiöillä ei ole riittävää puskuria koko EU-aluetta koskevan energian hinnannousun kaltaiseen yllättävään tilanteeseen. Puskurilla hän tarkoittaa kolmen, neljän kuukauden vastikeylijäämää, jonka hyvin hoidettu taloyhtiö on kerännyt yllättäviä tilanteita varten.

”Taloyhtiöiden puskuria voi verrata kotitalouksien tarpeeseen kerätä hieman ylimääräistä, jotta ihmisten ei tarvitse huonoina hetkinä turvautua esimerkiksi pikavippeihin. Taloyhtiöllä puskurin pitää olla riittävä, muttei liian iso, jotta osakkaiden varoja ei makuuteta turhaan taloyhtiön tilillä.”

Taloyhtiön osakkailta perimällä hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön hoitokulut, joita tulee energian kulutuksesta, pienistä korjauksista ja hallinnosta. Korjauksia ovat esimerkiksi roskakatoksen uusiminen, yleissaunan puuosien vaihtaminen ja piha-aitojen korjaaminen. Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä hoitokuista jopa neljännes tulee tällaisista korjauksista.

”Materiaalit ovat kallistuneet, joten energian hinnan nousun lisäksi myös korjauskustannukset nousevat. Tämäkin luo painetta 1–2 kuukauden ylimääräisen hoitovastikkeen perimiselle.”

Energian ja materiaalien hintojen nousun lisäksi taloyhtiön talouteen vaikuttaa voimakkaasti myös sää. Vuoden 2020 lämpimän talven jälkeen tuli tämän vuoden kylmä talvi. Ne taloyhtiöt, joiden taloudessa ei varauduttu kylmän talven aiheuttamiin lisäkuluihin ja joilla on edessä korjauksia, ovat haastavassa tilanteessa. 

Mistä tavallinen osakas sitten tietää, missä tilassa oman taloyhtiön talous on?

”Hyvän taloyhtiön toimintakertomuksessa pitäisi lukea, onko taloyhtiön maksuvalmius hyvä. On myös tärkeää, että hallitus ja isännöinti pystyvät selittämään osakkaille sen, miksi talouden tila on hyvä tai heik”ko, Viljamaa huomauttaa.  

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös