Makrotalous

Koronapandemian nopea kasvu on uhka Suomen talouskasvulle

Talouskasvu jää hetkellisesti koronaepidemian kiihtymisen ja rajoitustoimien vuoksi vuodenvaihteessa aiemmin arvioitua hitaammaksi, arvioi valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 3,4 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna ministeriö ennustaa BKT:n kasvuksi 3,0 prosenttia, vuonna 2023 1,5 prosenttia ja vuonna 2024 1,4 prosenttia.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy vuonna 2022 varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain hetkellisesti.

”Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Ministeriön ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien kehitykseen.

Virusmuunnokset muuttavat VM:n mukaan taudinhillinnän näkymiä epävarmempaan suuntaan, ja epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta.

Jos kehittyvien maiden pandemian hoito epäonnistuu, on se merkittävä isku maailmantalouden kasvulle.

Koronaepidemian pitkittyminen vähentäisi ministeriön mukaan Suomen yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. VM:n mukaan tautitilanteen heikentyminen näkyisi myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voisi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.

THL:n mukaan koronatartuntojen määrä on ollut nousussa viime viikkoina ja viimeisimmän viikon uusien tartuntojen määrä ylitti jo 12 000 uutta tartuntaa. Se on korkein raportoitu määrä tähän mennessä. Koronakuolemat ovat olleet kuitenkin laskussa neljän viikon ajan.

Koronan omikron-muunnoksen tautitapauksia on Suomessa havaittu vielä vähän verrattuna esimerkiksi Tanskaan, Britanniaan tai Norjaan. Näissä maissa delta-muunnosta huomattavasti herkemmin tarttuva Omikron on saanut koronatartunnat rajuun nousuun.

Imperial College London -yliopiston tutkimuksen mukaan omikronin tartuttavuus on yli viisinkertainen deltavarianttiin nähden. Arvioiden mukaan Omikron-tartuntojen määrä kaksinkertaistuu 2–3 päivän välein, eli viikossa määrä 8–10-kertaistuu. 

Esimerkiksi väestöltään suurin piirtein Suomen kokoisessa Tanskassa havaittiin sunnuntaina yli 8200 koronatartuntaa. Siksi on syytä olettaa, että tartunnat tulevat Suomessakin nousemaan vielä merkittävästi, vaikka väestötiheys on Suomessa selvästi Tanskaa alhaisempi.

Tartuntojen raju kasvu nostaa riskiä sairaaloiden tehohoitopaikkojen riittävyydestä.

”Tehohoitolääkärin näkökulmasta tämä epidemiatilanne ei ole vielä milloinkaan aiemmin näyttänyt näin huolestuttavalta, kertoo Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Ilta-Sanomille. Kun tartuntamäärät kasvavat voimakkaasti, sairaalahoidon tarpeisiin se heijastuu kahden viikon viipeellä, hän varoitta.

Tämän riskin vuoksi saattaa olla mahdollista, että koronarajoituksia tulee vielä uudelleen voimaan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös