Näin kohoava inflaatio muuttaa mökkikauppaa
Asunnot ja kiinteistöt

Näin kohoava inflaatio muuttaa mökkikauppaa

Korkea inflaatio ja kustannusten nousu muuttavat vapaa-ajan asuntojen ostajien kriteerejä.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä niin USA:ssa, Euroopassa kuin Suomessakin. Kotimaan inflaatio oli helmikuussa 4,5 prosenttia ja siitä energian osuus oli 1,9 prosenttiyksikköä.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan kolme tekijää, eli koronakriisistä toipuminen, elvyttävä talouspolitiikka sekä tuotannon ja logistiikan pullonkaulat, nostivat inflaation alkuvuonna Yhdysvalloissa lähes kahdeksaan prosenttiin, euroalueella lähes kuuteen prosenttiin ja Suomessa 4,5 prosenttiin.

Inflaation kiihtyminen johtui vielä jonkin aikaa sitten lähinnä pelkästään energian hinnannoususta. Hintojen nousu on nyt kuitenkin koko ajan levinnyt laajemmalle.

Kuluttajahinnat nousevat Suomessa PTT:n ennusteessa tänä vuonna noin viisi prosenttia.

Ensi vuoden inflaatiota on tutkimuslaitoksen mukaan vielä hyvin vaikea arvioida. Markkinat kuitenkin sopeutuvat tilanteeseen, mikä tarkoittaa energian hintojen laskua ja tuotannon pullonkauloista johtuvien hintapaineiden helpottamista.

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen uskoo, että Ukrainan sodan aiheuttama shokkivaikutus tulee näkymään suomalaisten kuluttajakäyttäytymisessä ja sitä kautta mökkikaupassakin tulevina kuukausina.

”Maalis- ja huhtikuusta, ehkä vielä toukokuustakin, voi tulla hyvin hiljaisia sekä asuntokaupassa että mökkikaupassa Suomessa. Mikäli Ukrainan sodassa ei tapahdu eskalaatiota pahempaan, kesäkuukausina mökkikauppa kuitenkin vilkastuu taas uudelleen”, Rantanen ennustaa.

Korkea inflaatio ja kustannusten nousu muuttavat vapaa-ajan asuntojen ostajien kriteerejä.

Rantasen mukaan polttoaineiden kovat hinnat vaikuttavat siihen, kuinka pitkän ajomatkan päästä nyt ollaan valmiita hankkimaan kakkoskoti.

”Aiemmin monilla tuntui olevan takarajana kahden tunnin mökkimatka. Uskoisin, että nyt tämä aikahaarukka tulee puoliintumaan, ja mökkiä etsitään noin tunnin ajomatkan päästä kotoa.”

Korona-aikana ne vapaa-ajan asunnot, jotka sijaitsivat lähellä kasvukeskuksia, myytiin ensimmäisenä ja kovaan hintaan. Rantanen arvioi, että nyt mökki halutaan lisäksi järkevän matkan päästä, myös käyntikerrat mökillä vähenevät.

Mökin käyttötapakin voi Rantasen mukaan muuttua.

”Saattaa olla, ettei mökille enää ajella joka viikonloppu, vaan sen sijaan siellä vietetään pitkiä viikonloppuja tai viikko kerrallaan. Inflaation nousun myötä mökin ylläpitokin kallistuu valitettavasti selvästi.” 

Helmikuussa ennen Ukrainan sodan alkua tehdyn kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten vapaa-ajan asunnon ostoaikeet olivat selvästi pitkän aikavälin yläpuolella. Maaliskuun luvut näyttävät, kuinka paljon sota on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen ja vapaa-ajan asuntojen ostoaikeisiin.

”Uskoisin, että varovaisuus isojen hankintojen suhteen on jonkin verran lisääntynyt”, ennustaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Mikkonen huomauttaa, että koronapandemian aikana suomalaisten säästämisaste kasvoi entisestään, eikä onneksi kaikkia säästöjä ole vielä käytetty.

”Kotitalouksilla on puskuria, mikä auttaa selviytymään kohonneista sähkölaskuista ja bensakuluista.” 

Rantanen uskoo, että ne, jotka ovat etsineet omaa mökkiä viimeiset pari vuotta ja joilla on rahaa säästössä mökin ostoon, todennäköisesti tekevät kaupat sen oikean osuessa kohdalle. ”Inflaatio syö rahanarvoa tilillä, ja kuitenkin kertyneistä säästöistä halutaan nauttia”, hän muistuttaa.

Tässä tilanteessa moni varmasti miettii vapaa-ajan asuntoa aiempaa enemmän vapaa-ajan asunnon ekologisuutta.

”Se vaikuttaa valintaan, onko mökissä tulipesiä, voiko sitä lämmittää puilla. Tai jos kyse on talviasuttavasta mökistä, halutaan tietää, kuinka energiatehokkaasti mökki on rakennettu, ettei lämmitys karkaa harakoille”, Rantanen toteaa.

Click to comment
Ylös
>