Kuluvan viikon tärkein makrotalouden tilasto sijoittajien näkökulmasta saadaan torstaina klo 15.30 Suomen aikaan. Silloin julkaistaan USA:n inflaatioluvut helmikuulta.
Ekonomistit arvioivat, että inflaatio kiihtyy edelleen tammikuun 7,5 prosentista ja on helmikuussa 7,9 prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen ennustetaan nousseen 0,8 prosenttia edelliskuukaudesta.
Siispä kuluttajahintojen nousu on ripeintä noin 40 vuoteen, eikä helmikuun inflaatioon vielä kunnolla vaikuta Ukrainan sota. Sen vuoksi energiatuotteista muun muassa öljy ja elintarvikkeista vehnä ovat jo kallistuneet huimasti. Sodan inflatorinen vaikutus näkyy merkittävämmin myöhemmin keväällä, kun maaliskuun ja huhtikuun inflaatioluvut julkaistaan.
Kuluttajahintojen nousu ei rajoitu ainoastaan energiaan tai elintarvikkeisiin, sillä myös pohjainflaation arvioidaan olevan helmikuussa erittäin korkea, jopa 6,4 prosenttia vuodessa. Pohjainflaatioon ei huomioida energian ja ruoan hintakehitystä.
Miten ekonomistit kuvaavat inflaatiota ja keskuspankin toimia?
Citin pääekonomisti Nathan Sheets kommentoi Yahoo Financelle, että Fed on edelleen toiveikas inflaation hyytymisen suhteen. Fedin keskuspankkiirit arvioivat, että koronapandemian aiheuttamat tarjonnan pullonkaulat helpottuvat lähitulevaisuudessa.
Fed odottaa myös hyödykkeiden hintojen nousun taittuvan. Sheetsin mukaan arvioille ei ole tällä haavaa perusteita. Keskuspankkiirien toiveikkuus ja odottaminen saattavat johtaa entistä vaikeampaan tilanteeseen rahapoliittisessa päätöksenteossa. Toisaalta nopeat koronnostot aiheuttaisivat todennäköisesti lisää laskua osakemarkkinoilla. Fed haluaa karttaa markkinaturbulenssia, vaikka osakemarkkinoiden seuraaminen ja siihen vaikuttaminen ei ole keskuspankin tavoite. Rahoitusmarkkinoiden toiminta kuitenkin heijastuu vahvasti reaalitalouteen.
Taloustieteen Nobel-voittaja Joseph Stiglitz kertoi viime viikolla, että Yhdysvaltoja ei kohtaa inflaatiokriisi. Stiglizin mukaan samanlaista palkkainflaatiota ei ole odotettavissa kuin nähtiin 1970-luvulla.
Stigliz ei kannata nopeita koronnostoja. Keskuspankin tulisi reagoida inflaatioon rauhallisesti, jotta USA:n työmarkkinoiden tilanne säilyisi vahvana. Nopeat koronnostot eivät ole Stiglizin näkemyksen mukaan oikea vaihtoehto hillitä tarjontapuolen ongelmista johtuvaa inflaatiota.
Sitä vastoin tarjonnan pullonkauloihin voitaisiin paremmin vaikuttaa rakenteellisten ja finanssipoliittisten toimien kautta. Niistä Stigliz mainitsee esimerkiksi energiatuen, joka auttaisi kotitalouksia energian hinnan kallistuessa.
Siispä Stigliz on ainakin osittain samoilla linjoilla Fedin kanssa. Fedin keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin viimeaikaisten kommenttien perusteella näyttää lähes varmalta, että keskuspankki tyytyy nostamaan ohjauskorkoa ”vain” 25 korkopisteellä maaliskuun korkokokouksessa.
Miten osakemarkkinoilla on reagoitu viimeaikaisiin inflaatiouutisiin?
Viimeisen vuoden aikana ekonomistit ovat yleensä aliarvioineet inflaation. Tammikuun osalta arvio oli 7,3 prosenttia, kun toteutunut inflaatio oli 7,5 prosenttia. Viime vuoden joulu- ja marraskuun osalta inflaatio osui odotuksiin, mutta syys- ja lokakuussa ekonomistien konsensus ennusti matalampaa inflaatiota suhteessa toteutuneeseen.
S&P 500 -indeksin tuotto oli helmikuun inflaatiojulkistusviikon aikana -1,45 prosenttia. Tammikuussa indeksi tuotti -0,30 prosenttia inflaatiotilaston julkaisuviikolla. Vastaavasti joulukuussa tuotto oli +2,62 prosenttia, marraskuussa -0,40 prosenttia ja lokakuussa +2,53 prosenttia.
Markkinan suuntaan on vaikuttanut erityisesti markkinoiden yleinen kehitys ja ekonomistien ennusteen ja toteutuneen inflaation välinen suhde. Lasku on ollut reippainta, jos inflaatio on ylittänyt selvästi ekonomistien konsensusennusteen. Kovimmat nousut on nähty, jos inflaatio on osunut odotuksiin ja markkinoilla on muutenkin ollut positiivinen sentimentti.
Mikäli torstaina julkaistava inflaatiolukema ylittää ekonomistien 7,9 prosentin ennusteen, Fedin keskuspankkiirit harkitsevat varmasti tarkasti myös 50 korkopisteen koronnostoa jo maaliskuun korkokokouksessa. Siispä odotukset merkittävästi ylittävä inflaatio saisi aikaan myyntiaallon osakemarkkinoilla.
Jos torstainen lukema on lähellä ennustetta, ei reaktio ole merkittävä, vaan jopa maltillisen positiivinen. Silloin Powellin 25 korkopisteen ”koronnostokannatus” saanee sinettinsä.
Odotuksia merkittävästi matalampi inflaatio toisi mukanaan vahvan osakekurssirallin. Se ei ole kuitenkaan viimeisen vuoden ennusteiden perusteella todennäköistä, sillä ekonomistit eivät ole kertaakaan ennustaneet korkeampaa inflaatiota kuin toteuma.
