Indikaattorit

Kohtaako Suomi vaarallisen inflaatiokierteen?

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Inflaatio on noussut Suomessa korkeammalle kuin kertaakaan sitten vuoden 1990. Onko vaarana, että inflaatio kiihtyy entisestään?

Tilastokeskus julkisti tällä viikolla tuoreimmat maaliskuun inflaatioluvut, jotka todistavat sen mitä osattiin odottaa. Kuluttajahintojen nousu on nyt entistäkin kiivaampaa.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 5,8 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia. Inflaation nousu johtui muuan muassa polttonesteiden hinnan noususta. Niin sanottu pohjainflaatio – jossa ei näy ruoan ja energian hintamuutokset – oli vuositasolla 3,1 prosenttia.

Maaliskuun inflaatio on korkeampi kuin kertaakaan yli 30 vuoteen.

Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.

Työn ja talouden tutkimuslaitos LABOREn erikoistutkija Sakari Lähdemäki toteaa, että viime vuonna monet arvioivat, että voimistunut inflaatio on suurelta osin väliaikaista ja se väistyy pandemian myötä. Tilanne on hänen mukaansa kuitenkin muuttunut.

”Nyt on kuitenkin selviä viitteitä siitä, että inflaatio jatkaa voimakkaana pidemmän aikaa. Etenkin Yhdysvalloissa inflaatiota ei nosta enää pelkästään energian hinnat vaan myös palkat ovat nousseet merkittävästi”, Lähdemäki arvioi.

Lähteekö inflaatio laukalle?

Suomen inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia, tutkimuslaitos LABORE ennustaa. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia.

Suomen inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia, LABORE ennustaa. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia.

Perinteisesti inflaation kiihtymiseen Suomessa ovat liittyneet myös palkkaratkaisut. Kiihtyvä inflaatio on nostanut ammattiliittojen palkankorotusvaatimuksia, minkä seurauksena inflaatio on noussut entisestään. On siis syntynyt inflaatio-palkkakierre.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää kuitenkin pitkäaikaisemman inflaatiokierteen syntymistä Suomessa edelleen epätodennäköisenä. Hintapaineisiin helpotusta saadaan hänen mukaan kuitenkin odotusten vastaisesti vasta ensi vuoden aikana. Hintojen kallistumisesta kärsitään siis tuntuvasti pitempään kuin aikaisemmin luultiin.

”Vaikka Suomessa päähuomio on toistaiseksi kiinnittynyt bensiinin kallistumiseen, on kuluttajahintojen nousu jo asteittain laaja-alaistunut. Erityisesti ruuan kallistuminen on kiihtynyt. Lisäksi jo aika monet yksittäiset tuotteet ja palvelut kännyköistä hotellimajoitukseen kallistuvat nyt joko kysyntäpaineen tai tuotantohaasteiden seurauksena”, toteaa Appelqvist.

Vuositasolla hintojen nousuun vaikuttivat silti tuttuun tapaan eniten sähkö ja erilaiset polttoaineet. Pääekonomistin mukaan hintojen nousu on kuitenkin laaja-alaistunut selvästi, ja yhtä useamman hyödykkeen hinta kohosi.

”Vaikka hintojen nousu harmittaisi, kannattaa muistaa, että kansainvälisessä vertailussa suomalainen inflaatio on edelleen siedettävää. Erityisesti sähkön hinta on noussut vähemmän kuin Keski-Euroopassa. Yhdysvalloissa inflaatio on toistaiseksi ollut vielä selvästi rajumpaa, mutta Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa, ja Suomi sen mukana, tulee kyllä kuromaan eroa umpeen”, toteaa Appelqvist.

Myöhemmin suhdannetilanne heikkenee

Pääekonomistin mukaan heikentyvä suhdanne ja sen myötä vaimeneva kysyntä jarruttavat pitkäaikaisen inflaatiokierteen syntymistä.

Appelqvistin mukaan kotimaisen hintojen nousun taustalla vaikuttaa energian, kuten sähkön ja bensan, kallistumisen lisäksi yhä laaja-alaisempi raaka-aineiden kallistumisen tuoma paine.

Jo valmiiksi kalliita raaka-ainehintoja kohottaa Ukrainan sota, joka synnyttää puutetta monesta yritysten tuotantopanoksesta. Lisäksi maailmantaloudessa kärsitään edelleen tuotannon häiriöistä, joita Kiinan ilanne pahentaa.

”Toistaiseksi ei ole nähty tasapainottavaa kysynnän laskua, joten hinnat kallistuvat tuotannon vaikeutuessa. Myöhemmin suhdanteen heikentyminen tulee kuitenkin jonkin verran jarruttamaan inflaatiokehitystä, kun kulutuskysyntä vaimenee”, toteaa Appelqvist.

Vaikka epävarmuus on tällä hetkellä suurta, on jo nyt selvää, että hintojen kallistumisesta kärsitään tuntuvasti pitempään kuin aikaisemmin luultiin. Vielä alkuvuodesta ekonomistiodotuksissa oli hintapaineiden hellittäminen melko nopeasti, mutta nyt helpotusta on odotettavissa vasta ensi vuodelle.

Appelqvistin mukaan inflaation pysyminen korkeana edellyttäisi silti vahvempaa kytkentää palkkakehitykseen.

”Toistaiseksi siitä ei ole juuri merkkejä, vaan päinvastoin kansalaisten ostovoima supistuu nyt poikkeuksellisen rajusti. Jatkossa on epäilemättä odotettavissa myös palkannostopaineiden lisääntymistä, mutta uskoisin, että Suomessa ymmärretään aika laajasti, ettei raaka-ainekustannusten nousu lisää palkannostovaraa yrityksissä. Ikävän tilanteen myönteinen sivuvaikutus on se, että pitempiaikaisen inflaatiokierteen todennäköisyys on Suomessa edelleen melko maltillinen.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös